Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
Hei,
Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki.
Ystävällisin terveisin
Oxford English Dictionary sanoo seuraavaa (s.v. Stonehenge):
The name is a compound of stone and an element of uncertain origin, probably related to hang. It is often taken to be a reflex of Old English hengen (a derivative of the base of hang, probably pronounced with affricate /dʒ/), which denotes various instruments of torture (to which the sufferer is attached); in the context of Stonehenge, this may have referred to a gallows, since some of the stone settings resemble an early medieval gallows (there is also some evidence that Stonehenge may have been used as a place of execution at that period). Alternatively, it has been suggested that the second element reflects a (related) unattested Old English form...
Kyseessä on Jarkko Laineen runo Monesta vaietaan. Runo on kokoelmasta Nauta lentää (1987). Voit lukea runon myös teoksesta Jarkko Laine: Runot 1967-1987 (1987).
https://finna.fi/Record/vanamo.9520
https://finna.fi/Record/vanamo.12928
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
Norjalaisten risteilyalusten rekrytointisivustolle pääset ainakin osoitteella http://www.cruiselinejob.com/norwegian.htm ja sieltä vapaita työpaikkoja selaamaan linkistä cruise ship jobs . Muita samankaltaisia sivuja löytyy Googlesta mm. hakusanoilla norwegian cruises employment. Hakusanat cruise jobs norway vievät myös hakusi kannalta hyvälle aloitussivulle.
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Tietoa Louis Sacharista ja hänen Paahde-romaanistaan löytyy teoksesta
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Paahteen arvostelun voi
lukea Onnimanni-lehden numerosta 4/2001.
Leena Landerista ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4. Tummien perhosten kodin arvostelu on julkaistu
Kaltio-lehdessä 3/1992.
Vertailevaa tutkimusta Paahteesta ja Tummien perhosten kodista ei löydy.
Jos tarkoitat HelMet-kirjastokorttia, ohjeet sen hankkimiseen löytyvät helmet.fi-sivustolta linkistä Asiakkaana kirjastossa -> Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tervetuloa asiakkaaksi!
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy ¡Canta, amigo! -paketti, joka sisältää nuottikirjan ja tupla-CD:n. Kokoelmassa on espanjan kielen opiskeluun soveltuvia lauluja, myös lastenlauluja. Nuottivihkossa yhteislauluun sopivat sovitukset sointumerkkeineen sekä laulukohtaiset espanjalais-suomalaiset sanastot. CD-äänitteillä kappaleista sekä laulu- että instrumentaaliversiot.
Lisäksi löytyy nuotti Barnvisor från hela världen, jossa on mukana viisi espanjankielistä lastenlaulua, sekä tekstit että nuotti.
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Solar Filmsin verkkosivuilla kerrotaan, että Antti ja Jussi ovat nuoria miehiä, jotka ovat istuneet vankilassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Tämän perusteella he ovat elokuvassa ehkä 25 - 30 -vuotiaita. Roolihahmoja esittäneet näyttelijät tosin olivat tätä vanhempia, joten helposti voi syntyä vaikutelma hieman vanhemmistakin miehistä.
Ks. https://solarfilms.com/portfolio-posts/hajyt/
Kysyjä tarkensi, että etsiikin Veikko Lavin "Yön varjot" lauluun nuottia. Lavin esittämän "Yön varjot" kappaleen on säveltänyt Viljo Ylönen. Siitä ei ole julkaistu nuottia. Tosin on myös olemassa Unto Monosen sävellys "Varjojen tango", jonka alkusanat ovat: "Yön varjot tummetessaan". Tämä löytyy nuottijulkaisusta "Unto Monosen sävellyksiä" (saatavilla myös Jyväskylässä). Tätä kappaletta ei Veikko Lavi ole kuitenkaan levyttänyt.
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883 Indonesiassa aiheutti voimakkaimman äänen, jonka ihminen on mitannut. Voimakkaimmassa purkauksessa kokonainen saari räjähti. Jyrinä kuului Australiassa ja Intiassa saakka.
Krakataun purkauksesta voi lukea mm. Wikipediasta, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau ja kirjasta:
Zeilinga de Boer, Jelle: Volcanoes in human history : the far reaching effects of major eruptions, Princeton University Press, cop. 2002.
