Eino ja Katri Palolan suomennos Henrik Ibsenin näytelmästä Når vi døde vågner sisältyy Ibsenin Valittujen draamojen seitsemänteen osaan (1962).
Suomennoksessa Rubæk on "professori Arnold Rubek, kuvanveistäjä" ja Irene-nimen kirjoitusasu on sama kuin alkukielisessäkin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552649?sid=4183160427
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
Kaikenlaiset opinnäytetyöt ovat tutkimuksen harjoittelua ja siksi on syytä kertailla sitä, miten tutkimuksen tekeminen etenee. Monesti haalitaan läjäpäin lähdeaineistoa, jolloin oman tutkimuksen tekemiseen käytettävä aika hupenee aineiston läpikäymiseen. Alkuun riittää pari hyvää lähdettä, joiden lähdeluetteloihin tutustumalla saa lisävinkkejä.
Toisaalta aineiston kerääminen aiheesta, joka on uudehko tai ei kovin paljon tutkittu, kuten ympäristöhallintajärjestelmät, saattaa tuottaa vaikeuksia: aiheesta ei tunnu löytyvän mitään. Silloin on syytä purkaa fraasia "ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönotto" ja miettiä, mitkä ovat ne laajemmat käsitteet, joiden avulla tiedonhakua voi tehdä.
Tässä tapauksessa esimerkiksi toimintaohjelmat,...
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Suomalaisten kirjailijoiden espanjalksi tai englanniksi käännetyistä teoksista voisi ajatella vaikkapa seuraavia.
Havukainen, Aino: Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017) (engl. This is Finland) - kuvakirja, jonka huumori osuu myös aikuisiin
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie (2002) (esp. Camino de trincheras)
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite Finnish things (2021) - kuvakirja kaikenikäisille
Korhonen, Karoliina: Suomalaisten painajaisia : vähäsanaista vertaistukea (2016) (engl. Finnish nightmares : a different kind of social guide to Finland) - sarjakuva
Kyrö, Tuomas: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja (2014) (engl. Happy days of the grump)
Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis (2011) (engl. The beggar and the hare, esp...
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta...
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä...
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat...
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Helmet-sivulta löydät linkin Kirjastot ja palvelut -valikkoon https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Sieltä voit hakea esimerkiksi kirjastot, joissa on 3D-tulostimet. Kun löydät itsellesi sopivan kirjaston, voit lukea kirjaston sivulta laitteen käyttö- ja varaustiedot. En tiedä, mitä tarkoitat tarratulostuksella. Kirjastojen tavallisiin tulostimissa et voi käyttää omia tarra-arkkejasi. Sen sijaan palveluvalikosta löytyvillä suurkuvatulostimilla voit "tulostaa jopa 130 cm leveitä julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. "
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista lastenohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja ohjelmasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina.
