Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-haun mukaan kirja Osakassopimukset / Antti Hannula, Matti Kari, Julkaistu: Helsinki : WSOYpro, 2007 on paikalla tällä hetkellä Helsingin kauppakorkeakoulun yleiskokoelmassa. https://finna.fi
Helexon Mix -tietokannan mukaan kirja käsittelee seuraavia aiheita:
Sisällys:
Osa 1. Yleistä osakassopimuksesta
- Osakassopimus: omistajien sopimus
- Osakassopimukset eri tilanteissa
- Osakassopimusten erityiskysymyksiä
Osa 2. Osakassopimusten sisältö
- Osakassopimusten keskeinen sisältö
- Määritelmät, osapuolten tavoitteet ja olettamat
- Päätöksentekoa ja hallintoa koskevat ehdot
- Rahoitusta, omistusta ja sen hallinnoimista koskevat ehdot
- Sopijapuolten henkilökohtaiset velvollisuudet
- Osakkaiden ansainta...
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
Tietoja opinnäytteistä löydät näppärästi yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta Lindasta: http://finna.fi
Omaan aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat esimerkiksi nämä: hoitotyö, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, perehdyttäminen, työpaikkakoulutus, opinnäytteet ja pro gradu -työ.
Voit etsiä aineistoa näillä hakusanoilla ihan Lindan perushaun kautta. Sanojen katkaiseminen kuitenkin kannattaa!
Kirjoita hakusana(t)-kenttään vaikkapa näin: terveydenhuol? pereh? pro gradu? ja napsauta hae-nappulaa.
Kokeile myös hakua: hoito? perehdyt? pro gradu?
Näin löytyy äskeistä hakua enemmän aineistoa. Mukana on esimerkiksi Tuula Lahden opinnäyte ”Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen” (Tampere, 2007), joka on olemassa myös verkkojulkaisuna...
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden...
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Pikkuserkkujen lasten sukulaisuussuhteesta keskenään on Wikipedian mukaan ainakin sukututkimuksessa käytössä kolmannen polven serkku ja siitä eteenpäin neljännen polven, viidennen polven jne. Kansanomaisessa käytössä ovat sanat sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Kielikello 2/95 kertoo, että sokeriserkku sanaa käytetään eri puolilla Suomea vähän eri merkityksissä. Jossain se tarkoittaa juuri pikkuserkkujen lapsia ja jossain taas pikkuserkkua kaukaisempia sukulaisia yleensä. Sanaa voidaan käyttää myös avioliiton kautta sukuun tulleista. Artikkeli mainitsee sokeriserkkujen jälkeen vielä harvinaisina termeinä mesi- ja hunajaserkut.
Tässä lista Seppo Jokisen teoksista ilmestymisjärjestyksessä:
• Koskinen ja siimamies. Hämeenlinna: Karisto, 1996.
• Koskinen ja raadonsyöjä. Hämeenlinna: Karisto, 1997.
• Koskinen ja pudotuspeli. Hämeenlinna: Karisto, 1998.
• Koskinen ja taikashow. Hämeenlinna: Karisto, 1999.
• Koskinen ja kreikkalainen kolmio. Hämeenlinna: Karisto, 2000.
• Hukan enkelit. Hämeenlinna: Karisto, 2001. (Wolves and
Angels, Ice Cold Crime, 2012)
• Piripolkka. Hämeenlinna: Karisto, 2002.
• Vilpittömässä mielessä. Hämeenlinna: Karisto, 2003.
• Suurta pahaa. Hämeenlinna: Karisto, 2004.
• Sana sanaa vastaan. Hämeenlinna: Karisto, 2005.
• Hiirileikki. Hämeenlinna: Karisto, 2006.
• Viha on paha vieras. Hämeenlinna: Karisto, 2007.
• Kuka sellaista tekisi....
Kunniapuheenjohtajuudessa pääpaino taitaa olla sanassa kunnia. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan nimittää pitkään ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toiminut henkilö. Tietoja tehtävistä ei oikein löydy. Laki ei sano asiasta mitään, maininnat kunniapuheenjohtajasta ja -jäsenistä on yleensä kirjattu yhdistyksen omiin sääntöihin. Kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus, järjestöstä riippuen yleensä äänioikeuskin. Velvollisuuksia yhdistystä kohtaan arvosta ei yleensä seuraa. Yhdistyksen jäsenmaksusta vapautuminen lienee ainoa sääntöihin kirjattu materiaalinen etu.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan teemakkara on keittomakkaroihin luettava leikkelemakkara, jossa on lisänä silavakuutioita (s. 577).
Lihatiedotus.fi-sivuston mukaan leikkelemakkarat ovat vähintään 65 asteessa hauduttamalla, keittämällä tai muuten kypsennettyjä makkaroita, joita käytetään leikkeiksi (mm. lauantai-, tee-, pekoni- ja balkaninmakkarat).
Saman sivuston mukaan teemakkaran nimi on todennäköisesti tullut saksalaisen Teewurst-makkaran nimestä, vaikka Teewurst onkin aivan eri makkara kuin suomalainen versio.
http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/Liitetiedostot/Makkarapaketti_2808201…
On arveltu, että makkaroiden nimi juontaisi juurensa tapaan tarjota makkaravoileipiä teen kanssa, mutta tälle ei löytynyt...
Kantakortin voi tilata arkistolaitoksen ylläpitämän Portti-verkkopalvelun kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Tietoa sivustolta:
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla....
Karhun nimityksiä ovat esim. kontio, kontia, otso, ohto ja mesikämmen. Lisäksi siitä on käytetty mm. nimityksiä metsänpitäjä, metsänhaltija, metsä(h)inen, metsänkuningas, metsänvilja, metsänvaari, metsänvanhus, kouko, mönninkäinen ja pöykäri. Osa näistä on ns. peittonimityksiä, ts. karhusta ei ole haluttu puhua oikealla nimellä.
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Wikipedia kertoo näin:
Etymologia
Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon [6].
[6] Jump up ↑ Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008 "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon."
Esko Valtaojan kirjassa "Tähdenlento...
Kysyjä viitannee bändiin Creedence Clearwater Revisited, joka on vuonna 1995 perustettu yhtye. Sen perustivat Creedence Clearwater Revival -yhtyeen basisti Stu Cook ja rumpali Doug Cliffords. He eivät voineet käyttää yhtyeen alkuperäistä nimeä sopimussyistä, joten he muuttivat nimen loppuosaa sen verran, ettei sopimusrikkoa syntynyt.
Yhtyeen nimen alkuosan syntyhistoria tiedetään. "Creedence" tulee Tom Fogertyn ystävän Credence Newballin etunimestä, johon vain lisättiin yksi e-kirjain. "Clearwater" tulee Olympia-merkkisen oluen televisiomainoksesta. Tämän uuden yhtyeen nimen loppuosa tarkoittaa suomeksi lähinnä jälleennäkemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Sananlaskujen alkuperästä on usein on usein vaikea tai mahdotonta löytää täsmällistä tietoa. Kysyin tästä sananlaskusta Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietopalvelusta ja sain paljon mielenkiintoista taustatietoa.
SKS:n arkiston sananlaskukortistossa on tästä sananlaskusta satakunta toisintoa eri puolilta Suomea 1880-luvulta aina 1950-luvulle, johon saakka kortisto ulottuu. Määrät eri aikoina eivät luonnollisestikaan kuvasta suoraan naapurikuvaa, vaan kertovat enemmän keruuintresseistä. Sattumallakin on tietysti osuutta.
Sananlasku sisältyy myös Kotuksen sananparsikokoelmaan, https://www.kotus.fi/aineistot/sana-aineistot/suomen_murteiden_sana-arkisto/sananparsikokoelma, hakulomake: http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-...
