Henry Millerin teos Salamurhaajien aika : proosallinen tutkielma Rimbaud'sta (suom. Einari Aaltonen ja Seppo Lahtinen, Sammakko 2000) kuuluu lukuisien krijastojen kokoelmiin. Teosta on saatavana myös oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/vaski.372569
Mikäli oli kyse siitä, että haluaisit hankkia kirjan omaksi, niin kannattaa tutkia nettiantikvariaatteja tai nettikirjakauppoja. Joissakin nettikirjakaupoissa teosta näyttäisi olevan vielä saatavana.
Maalauksella ei ilmeisesti ole suoraa kristinuskoon liittyvää yhteyttä, enemmänkin symboliikkaa liittyen taiteilijan sairastumiseen, sekä siitä toipumiseen.
Kansallisgallerian sivulla maalauksesta kerrotaan mm. näin:
.."Teos puhuttelee meitä varmaankin siksi, että se on niin arvoituksellinen. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että kaksi vakavannäköistä poikaa kantavat päänsä loukannutta enkeliä keväisen karussa maisemassa? Enkelikin näyttää paremminkin enkelinpukuun pukeutuneelta tytöltä kuin eteeriseltä ilmestykseltä"..
.."Hugo Simberg kärsi loppusyksystä 1902 kevääseen 1903 vakavasta hermosairaudesta ja oli hoidettavana Diakonissalaitoksen sairaalassa Helsingin Kalliossa. Sairaudesta toipuminen tuntui Simbergistä suoranaiselta ihmeeltä ja...
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina.
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Jos kyse on sinun tai läheisesi veriarvoista, suosittelen, että keskustelet asiasta lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen. Joitakin arvoja selitetään Terveyskirjastossa.
Svensk jakt -lehteä ei tule Kokkolan kaupunginkirjastoon, mutta kirjastoon tulee ruotsalainen Jaktmarker och fiskevatten -lehti. Lehteä on kirjastossa vuodesta 2001 lähtien.
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Pirjo Tuomisesta löytyy tietoa esim. sivuilta: http://www.pori.fi/kirjasto/kirjailijat/tuominen.htm ja
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=36 . Lisää linkkejä saat Googlesta, osoite: http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon: "pirjo tuominen".
Pirjo Tuomisesta kerrotaan myös teoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 ja Kotimaisia naisviihteen taitajia. Nuo molemmat teokset ovat tällä hetkellä paikalla Vesilahden kirjaston aikuisten osastolla.
Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi
Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo…
Talossa ovat...
Vuonna 1942 kuolleen venäläisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Vera Fignerin teoksia ei ilmeisesti ole suomennettu koskaan. Hakemasi teos on todennäköisesti venäjäksi Запечатленный труд, joka suomeksi käännettynä voisi olla ”muistiin painunut/suljettu työ”. Kirjastojen maailmanlaajuisessa WorldCat-palvelussa ei löytynyt yhtään suomenkielistä Vera Fignerin teosta. https://www.worldcat.org/
Suomen kirjastoista löytyy muutamia Vega Fignerin teoksia venäjäksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voi hakea niitä osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Jos haluat tilata jonkun näistä teoksista luettavaksi, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia.
Sanonta muistuttaa vähän Nuuskamuikkusen suuhun laitettua sanontaa Ensin on lähdettävä, jotta voi palata. Lähdekirjaa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-menee-sanatarkasti-nuuskamuikkusen-…
Moomin.fi -sivulla löytyy sitaatteja kirjoista, siellä samantyylinen lainaus kirjasta Muumilaakson marraskuu: "On niitä jotka jäävät, ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
https://www.moomin.com/fi/quotes/page/3/
Vähän samantyylinen lausahdus (Joskus on lähdettävä ja oltava valmis) on myös Paavo Haavikon runossa kokoelmasta Tie etäisyyksiin (1951).
https://www.kirjastot....
Hei,Kirjastolla ei ole nuotinnusohjelmia käytettävissä, mutta cd-levyllä olevan musiikin nuotintamiseen voisi kokeilla esimerkiksi MelodyScanner-ohjelmaa: Melody Scanner - Automatic Music Transcription App!. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi, mutta käyttörajoitus tulee aika nopeasti vastaan, joten käytännössä tämä on maksullinen sovellus.Kannattaa tutustua myös ilmaiseen avoimen lähdekoodin ohjelmaan MuseScore: Ilmainen sävellys- ja nuotinnosohjelmisto | MuseScore. Siihen tosin syötetään musiikki midi-koskettimistolla.
E-kirjoja lainataan Suomessa jo aika monesta kunnalisesta kirjastosta. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun naapurikunnissa e-kirjoja ei vielä ole lainattavana aineistona, mutta ainakin Loimaan ja Salon seuduilla tällainen mahdollisuus on.
Turun osalta tilanne on kesken. Syksyn 2004 aikana asiasta neuvotellaan ja tehdään päätös. Tarkoista aikatauluista en osaa sanoa, koska neuvottelut ovat kesken.
Käytössämme ei valitettavasti ole artikkelihakua, joka kattaisi tuon ajankohdan. Vanhoja sanomalehtiä on kuitenkin mahdollista lukea. Kevään 1956 Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Kansalliskirjastossa (sisäänkäynti Fabianinkatu 35) on luettavissa mikrofilmiltä kaikki kotimaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäivään.
Otatko yhteyttä suoraan Mustasaaren kirjastoon, niin asia selviää. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.fredrikabiblioteken.fi/fi/library-page/mustasaaren-p%C3%A4%…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteellä tehtyä varausta ei asiakas itse pysty perumaan, mutta voit kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa poistamaan varauksen.
Äänikirjan julkaisemisen ja levittämisen haaste on aivan sama kuin minkä tahansa muunkin julkaisun kohdalla. Jos kaiken tekee itse, työtä on hirvittävän paljon ja ainakin taloudellinen tulos on vähintään epävarma. Julkisuuden saaminen verkon kautta ilman isoa rahaa on todella vaikeaa. Useimmat omakustantajat käyttävät some-kanavia levittääkseen sanaa. Silloin riippuu tietysti paljon julkaisun sisällöstä, onko sekään tehokasta. Jos toimii yksityishenkilönä ilman muodollista yritystä tai edes yrityksen nimeä, kynnys on aika korkea.
Kaupallisen kustantajan saaminen äänikirjalle riippuu kokonaan sisällön kiinnostavuudesta ja laadusta. Perinteiset kirjakustantajat tuottavat myös äänikirjoja, yleensä kuitenkin sivuprojekteina paperikirjanakin...
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
