Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Etsimäsi kaltaisia cd-levyjä löytyy Helmet-kirjastosta runsaasti. Ne löytyvät Helmet-haussa käyttämällä sanahaussa hakusanoja 'rentoutus' ja 'taidemusiikki': http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rentoutus+taidemusiikki&m=&l=&…
Näistä suosittelemme erityisesti Naxoksen julkaisemaa 3 cd:n kokoelmaa "Levollisia hetkiä : lähes 4 tuntia levollista ja rauhoittavaa klassista musiikkia": http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=levollisia+hetk…
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
Kyseinen kirja ei ole nyt lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa, koska pääkirjaston kirja on varaushyllyssä odottamassa noutoa. Eräpäivää ei ole näkyvissä, koska varaaja ei ole kirjaa vielä hakenut eikä eräpäivä siten tiedossa. Kun teoksen saatavuustiedoissa Lainattavissa-kohdassa on viiva eikä eräpäivää näy, on teos joko varaushyllyssä, matkalla noutopisteeseen toisesta kirjastosta tai matkalla takaisin kirjan kotipisteeseen. Tällöin kirja ei ole kirjaston hyllyssä ja siis ei-lainattavissa. Lainattavissa-kohdassa on viiva myös silloin kun kirja on vasta tullut kirjastoon eikä ole ehtinyt vielä hyllyyn lainattavaksi.
Kirjaan on tällä hetkellä 5 varausta.
Kirjastojen aineistoa poistetaan esim. huonokuntoisuuden tai tietojen vanhentumisen takia. Ikä ei sinällään ole syy poistaa teosta, jos se edelleen lukijoita kiinnostaa.
Camilla Mickwitzin kirjasta Jason ja vihainen Viivi on Helmet-kirjastoissa kaksi versiota: vanhemmasta on useita painoksia vuodesta 1977 vuoteen 1985, ja uudempi on vuodelta 2013. Tuo mainitsemasi ISBN kuuluu tähän uudempaan versioon.
Useimmat Helmet-kirjastojen Jasonit ovat tälläkin hetkellä lainassa, joten syytä kirjan poistamiseen ei ole:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjason%20ja%20vihainen%20vi…
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Henkilö, johon viittaat, oli Iso-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour. Hän välitti marraskuussa 1917 kirjeitse tiedon maan juutalaisyhteisön johtoon kuuluneelle Rothschildille tiedon britti-imperiumin tuesta juutalaisten kansallisen kodin perustamiselle Palestiinaan. Balfourin kirje on sittemmin tullut tunnetuksi nimellä Balfourin julistus. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivulla olevasta artikkelista, jonka on kirjoittanut Palestiinaan ja Libanoniin erikoistunut tutkijatohtori Tiina Järvi Tampereen yliopistosta: https://lahi-itanyt.fi/nyt/balfour-100-britannia-palestiina-ja-historiallinen-vastuu/ Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon verkkosivun mukaan Jeesus Nasaretilainen syntyi Palestiinassa,...
Hei,
"Me olemme niin pieniä, mutta suuri on elämä ja aurinko nousee joka päivä yhä uudelleen."
Teksti on Pelle Miljoonan biisistä "Ja aurinko nousee" ja se löytyy vuonna 1999 ilmestyneeltä "Laulava idiootti" -levyltä. Levy on kuunneltavissa Spotifyssa.
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Olikohan tarkoituksesi osoittaa kysymys Pyhtään kirjastolle? Olet kuitenkin valinnut vastaajaksi Helsingin.
Kun et kerro, mistä kirjasta on kyse, en valitettavasti pysty tarkistamaan sen saatavuustietoja. Kaukopalvelun toimintaperiaate joka tapauksessa on se, että jos teosta ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta (myöskään esim. Eduskunnan kirjastosta, Kansalliskirjastosta tai muista tieteellisistä tai erikoiskirjastoista), se voidaan tilata kaukolainaksi muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Kaukolainan lähettävän kirjaston kirjastokorttia ei asiakas tarvitse. Suomesta tai Pohjoismaista tilattava kaukolaina maksaa helsinkiläiselle 4 €.
Kaukopalvelun ohjeet ja kaukolainan tilauslomakkeen löydät täältä: http://www....
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
