Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Kirja on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastossa englanniksi ja Rauman kaupunginkirjastossa venäjäksi. Kirja voidaan niin halutessanne kaukolainata joko Tampereelta tai Raumalta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kotikirjastoosi. Kaukolainaus maksaa 2 e.
Lainaan aikaisempaa vastausta samaan kysymykseen:
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat. Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI...
Alan koulutusta on aikoinaan järjestetty Diakonissalaitoksella ja laitosta käsittelevissä kirjoissa löytyy jotakin tietoa. Eeva Hurskaisen kirjassa Sisar Linan tyttäret ( Kirjapaja, 1992) on esim. luku Sisaret kotisairaanhoitajina. Diakonissalaitoksen historiaa löytyy mm. kirjoissa Helsingin Diakonissalaitos ( 1937), Martti Mäkisalo: Ihanteista kasvaa arki; Helsingin Diakonissalaitos (1867-1992) ja Nainen paikallaan: diakonissoja kotona ja kentällä, toimittanut Pirkko Probst ( 2010). Kirjassa Kotiapulaiset; muistoja sadan vuoden ajalta, toimittanut Minna Kilkki ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) löytyy tarinoita kodinhoitajista. Nämä kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista. Yliopiston Melinda...
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Shiatsusta löytyy mm. seuraavat kirjat: Schultz, William: Shiatsu; Lewis, John: Opi shiatsua; Pooley, Nicola: Shiatsu - pieni käytännön opas sekä englannin kielinen Franzen, Susanne: Shiatsu - a fully illustrated guide to a safe, effective home treatment. Lisäksi shiatsusta ja muista vastaavista hoitomuodoista kerrotaan mm. Sara Thomasin teoksessa Hyvä olo hieromalla sekä laajemmassa teoksessa Luonnonmukainen kotihoito.
Itämaisesta erotiikasta on useita teoksia: Aldred, Caroline: Jumalainen seksi - tantra ja tao, tietoisen rakastelun taidot; Lacroix, Nitya: Tantra ja rakastamisen taito - opas yhteiseen nautintoon sekä Kultainen lootus - kiinalainen rakkaudentaidon kirja.
Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Yrjö Jylhän tuotantoa ei liene ruotsinnettu. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löytynyt viitteitä. Haku Helkasta, Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta (https://finna.fi ), ei myöskään antanut tulokseksi yhtään viitettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta on vapaasti netissä käytettävissä. Se löytyy osoitteesta http://www.finlit.fi . Klikkaa etusivun kohtaa aineistot ja avautuvasta pudotusvalikosta kohtaa verkkoaineistot. Tietokanta löytyy otsikon Viitetietokannat alta. Tietokannasta on olemassa myös vanhempi versio. Kaikkia tietoja ei ole vielä siirretty uuteen tietokantaan. Vanha käännöstietokanta löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php...
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Hei,
valitettavasti Kaari Utrion Yksisarvista ei löydy äänikirjana yhdestäkään Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteestä.
Äänikirjaa on kuitenkin saatavilla muutamasta muusta Suomen kirjastosta kolmiosaisena C-kasettiversiona. Äänikirjat on mahdollista tilata kaukoalainana Mikkelin kaupunginkirjaston kautta.
Yksi kaukolainatilaus maksaa 4 euroa. Tilauksen voi tehdä joko asioimalla kirjastossa tai täyttämällä tilauslomakkeen kotisivullamme osoitteessa http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus .
Lisätietoa kaukolainauksesta saat mistä tahansa toimipisteestämme tai tietopalvelumme kautta puhelimitse numerosta 050 311 7481 tai sähköpostitse tietopalvelu@mikkeli.fi. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme...
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,...
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle...
Kysymäsi kirja näyttää olevan paikalla Enonkosken kirjastossa. Se on varmaankin paras lähde Laila Hirvisaaren lapsuuteen.
Laila Hirvisaarella ei ole omia kotisivuja ja hänen lapsuudestaan ja elämästään ei juurikaan kerrota Internetissä olevilla sivuilla. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu lehtiartikkeleita. Voisit kysyä Enonkosken kirjastosta esim. Suomen kuvalehti 2003 ; 51-52, Anna 1998 ; 15-16, Et-lehti 1995 ; 10, Pellervo 1993 ; 19-20. Myös muista lehdistä löytyy Hirvisaaresta artikkeleita.
Katso myös tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat vastaukset arkistosta Laila Hietamies -hakusanalla.
