YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Taideteollisen korkeakoulun lopputöiden tiivistelmiä on luettavissa kirjaston sivulla
(http://www.aralis.fi/page.asp?path=9278,9289,9751,9779 ).
Aralis etusivu > Taideteollisen korkeakoulun kirjasto > Kokoelmat > Opinnäytteet.
Lopputöiden arvostelulausunnot ovat luettavissa paikan päällä kirjastossa. Arvostelulausuntojen perusteella olen valinnut muutamia lopputöitä, jotka ovat saaneet arvosanat väliltä 3-5 (arvosteluasteikko 1-5).
Lopputyöt ovat luettavissa Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, missä niistä voi myös ottaa kopioita.
Arvosana 3 (hyvä):
- Lind-Sinkko, Elina: Koneneulottu kettuturkki ja valokorukokeilu (2005).
- Löppönen, Paula: Taitettavan puhelimen ergonomia : yhden käden avaamis- ja sulkemisliikkeen mittaaminen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Tänd ett ljus. Sen on Suomen kansallisdiskografian mukaan säveltänyt Lasse Lindbom ja sanoittanut Niklas Strömstedt. Kappaleen tunnetuin levytys on Triad-yhtyeen a cappella-versio vuodelta 1987. Lyhytikäiseksi jääneen htyeen muodostivat Lindbom, Strömstedt ja Janne Bark.
Lähteet:
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4nd_ett_ljus
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
Hei,Varhaisin julkaisu näyttäisi olevan julkaisussa Aika 15.05.1908 no 10https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499585?page=13Painettuna myös samana vuonna ilmestyneessä runokokoelmassa "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja". Jompi kumpi lienee ensijulkaisu, mutta joka tapauksessa julkaisuvuosi on 1908.
Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
