Seuraavista kirjoista saattaa löytyä etsimääsi tietoa: Ollila: Puhvelista punatulkkuun// Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki// Moorhause: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915// Moorhause: Helsingin jugendkorttelit // Helsingin muuttuvat kasvot (video).
Aineiston saatavuuden voit tarkistaa pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi) tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Lisäksi sinun kannattaa kysyä aiheesta Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh 669373 sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta http://www.hel.fi/HKR/.
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Kirja on HELKA-tietokannan mukaan saatavilla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä HelMet-tietokannan mukaan Pasilan pääkirjastossa, aik.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Kirjaston säännöissä sanotaan, että kadonneista kirjoista peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 e aikuisten aineistosta ja 9 e lasten aineistosta.
Voit tehdä hankintaehdotuksia pääkaupunkiseudun kirjastoille HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevien Hnakintaehdotukset-linkkien kautta. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta se ei valitettavasti onnistu.
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Hailuodon kirjaston tietokanta ei ole verkolla haettavissa, joten sinun tiedustella kirjan kohtaloa sähköpostitse. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.hailuoto.fi/sivu/fi/kuntapalvelut/perus/Sivistyspalvelut/kir… .
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Tuulet puhaltaa –kappaleen nuotteja ei valitettavasti vielä löytynyt. Internetistä löytyy kylläkin sanat, jos ne kiinnostaisivat sinua: http://www.lyricsbox.com/idols-teen-lyrics-idols-finalistit-tuulet-puha…
Kirjallisuutta pakolaisten työllistymisestä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
yhdistämällä asiasanat ",maahanmuuttajat" tai "pakolaiset" ja "työllistyminen", esim. Annikka Forsander: Luottamuksen ehdot: maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla (2002).
