Etsitty kirjailija saattaisi olla Edward Bunker, joka vietti puolet elämästään Amerikan kovimmissa vankiloissa. Bunkerilta on suomennettu romaanit Verikoirat, Elukkatehdas, Julmin peto ja Kovan onnen poika sekä muistelmateos Konnakoulu.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on elämästään 35 vuotta vankeudessa istunut E. Richard Johnson. Johnsonin yhdestätoista rikosromaanista on suomennettu kolme: Armoton katu, Tappaja palaa kaupunkiin ja Juudas.
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
Elokuvaa on toistaiseksi hankittu tosiaan vain blu ray -versiona (12 kappaletta, mutta eivät ole vielä lainattavissa), mutta välitin toiveesi DVD:stä eteenpäin. Toivon mukaan se saadaan hankituksi. Elokuvan voi lainata ja varata, kun se näkyy Helmet-sivustolla.
Valitettavasti Dacia Marainin teosta Bagheria (1993) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään ruotsiksi.
https://libris.kb.se/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Marie Jonesin näytelmää Stones in his pockets (1996) ei ole julkaistu suomennoksena.
Englanninkielisenä teos on lainattavissa Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto.
Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.uniarts.fi/rakennukset-ja-tilat/taideyliopiston-sornaisten-…
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.993233054206249
https://www.irishplayography.com/play.aspx?playid=30396
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy...
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja...
Telekom idag -lehteä ei näyttäisi löytyvän Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä tilataan Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston kirjastoihin. Valitettavasti lehteä ei kuitenkaan heidän verkkosivujensa mukaan kaukolainata kummastakaan paikasta.
Jos kyseisen lehden joku tietty artikkeli tai lehden numero kiinnostaisi, artikkelista voisi tilata kopion, tai lehden voisi myös pyytää kaukolainaksi, oman kirjastonne kaukopalvelun kautta. Lehden numeroita voisi saada tilattua kaukolainaksi ainakin Ruotsin kirjastoista.
Luin nuorten kirjoittamia kirja-arviointeja ja minusta näytti, että se olisi sopivaa luettavaa 13-vuotiaalle. Kirjaa verrattiin Harry Pottereihin, juoni vaikuttaa vauhdikkaalta ja päähenkilö on 11-vuotias tyttö. Ks. esim. http://kirjakissa.blogspot.com/2018/01/philip-pullman-kultainen-kompass…. Kirjasammon kuvaus löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auadf3a6e1-33c7-4529-95b7-1…
Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä:
Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2…
Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977)
Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e…
Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä.
Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan!
Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen...
Kysymäsi kirja löytyy kyllä suomalaisistakin kirjastoista ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Voit käydä täyttämässä kaukolainalomakkeen aikuisten osaston tietopalvelussa. Porin kaupunginkirjastossa kotimainen kaukolaina maksaa 20 mk.
Ylioppilaskuunteluita sisältäviä kasetteja saatiin ostaa kirjastoihin muutaman vuoden aikana 90-luvun vaihteessa. Sen jälkeen valmistaja tekijänoikeussyistä lopetti niiden myymisen kirjastoille. Näin ollen uusia ylioppilaskuunteluja ei ole voitu hankkia kirjastoihin.
Uusimmat ylioppilaskuuntelukasetit ovat vuodelta 93. Kasetteja on eri Helsingin kirjastoissa. Ne löytää kirjaston tietokannasta esim. siten, että valitsee aloitussivulta linkin "Tekijä tai esittäjä" ja kirjoittaa hakusivulla tekijän paikalle Ylioppilastutkintolautakunta. Kasetteja voi tilata Espoon kirjastoihin.
