HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Uusia e-kirjoja tulee tarjolle ympäri vuoden, kuten painettujakin kirjoja. Eli e-kirjastoon tulee jatkuvasti uusia teoksia luettavaksi.
Kirjojen lisenssit ovat voimassa yleensä vuoden kerrallaan, ja siten ne pysyvät valikoimissa vuoden. Jos kirja on ollut erittäin suosittu, lisenssi voidaan uusia. Vuoden voimassa oleva lisenssi on yleisin e-kirjalle myönnettävä lisenssi, mutta joillakin teoksilla lisenssi määritellään lukukertojen mukaan. Tällöin kirja säilyy e-kirjastossa esimerkiksi niin kauan, kunnes sitä on luettu 100 kertaa.
E-kirjakokoelmat vaihtelevat kirjastoittain kuten tavallisetkin kirjakokoelmat, mutta suuri osa Suomen kunnista on liittynyt (tai tulee liittymään) yhtenäiseen valtakunnalliseen e-kirjastoon.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
Tietoa juuri Forssasta ei löytynyt, mutta Turussa ja Helsingissä puolukka näyttää maksaneen 1:40 - 3 mk/litra. Ks. tarkemmin kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Kokeile Plussa-aineistohakua http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään hakusanoiksi esim. muotisuunnittelijat (taikka muotisuunnittelijat ja Suomi, niin saat näkyviin erityisesti suomalaisia muotisuunnittelijoita käsitteleviä teoksia). Voit kokeilla myös hakuja muoti ja Suomi taikka hakua tietyn muotisuunnittelijan nimellä (asiasanakenttään esim. Rintala Jukka). Helsingin kaupunginkirjastossa muotisuunnittelijoihin liittyvät teokset on luokiteltu kulttuurihistorian osalta hyllyyn 919.9 ja piirustustaiteen osalta hyllyyn 749.1 ja 749.11. Henkilötietoja (syntymäajat ja -paikat jne.) kannattaa etsiä hakuteoksista ja tietosanakirjoista. Kannattaa siis käydä lähimmässä kirjastossa!
Yleisistä kirjastoista tuntuu kuitenkin löytyvän melko...
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään...
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy tutkimustietoa ja kirjoja Suomea käsittelevästä kulttuuriantropologiasta asiasanoilla Suomi ja kulttuuriantropologia. Alla haun tulos:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/IM67XXRX6HPA29DS9BEX1TEB1U6HDYAMD…
Artikkeleita löytyy Arto-tietokannan kautta. Alla haun tulos:
https://finna.fi
Suuri osa tutkijoista näyttäisi olevan suomalaisia, mutta joukossa on ainakin nimen perusteella myös kirjoittajia muista maista. Alla joitakin:
- The Finnuit : Finnish culture and the religion of uniqueness / Edward Dutton (2009)
- Being jewish in Helsinki, Finland today : deciphering identity in processes of distinction: becoming in the present with the voices of the past / Jill Kotel (pro gradu -tutkielma...
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Rajalliset maat on jo lainattavissa kirjastoista ja varattavissa Vaski-verkkokirjastossa. Varaamiseen tarvitset sekä nelinumeroisen pinkoodin että kirjastokortin viivakoodin alta löytyvän käyttäjätunnuksen. Kirjauduttuasi sisään verkkokirjastoon pystyt varaamaan kirjan ja valitsemaan, mihin kirjastoon haluat, että varauksesi toimitetaan. Rajalliset maat -teoksen saatavuuden näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4065217
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Mangaa löytyisi englanniksi:
suu Morishita ; translation: Christine Dashiell.:A sign of affection Helmet
Kuvallista aineistoa on eri formaateissa, muttei animea. Helmet
Finna-haku löytää hieman runsaammin aineistoa. mm. Tuulia Riikosen opinnäyteen Viittomakieli sarjakuvassa : Keinoja suomalaista viittomakieltä käyttävien sarjakuvahahmojen kuvaamiseen Finna.fi
Sarjakuvia löytyy esim. Hodson, Len Every picture tells a story : cartoon book : deaf history and culture Finna
Animea ei valitettavasti sielläkään löydy.
Minoksesta ja kreikkalaisesta mytologiasta yleensä saat tietoa teoksista Harris, Nathaniel: "Antiikin Kreikka". Gummerus, 2001, Bellingham, David: "Kreikan mytologia". Gummerus, 1990 ja erityisesti kannattaa tutustua Alf Henriksonin kirjohin "Antiikin tarinoita 1-2" WSOY ja Claes Lindskogin Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja, WSOY 1984.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hyödyllinen olisi myös seuraava, kylläkin englanninkielinen sivu, jolta löydät myös useita käyttökelpoisia linkkejä http://homepage.mac.com/cparada/GML/Minos2.html
