Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
Yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä materiaaleja juuri tietyssä rakennuksessa on saa rakennuspiirustuksista ja yksityiskohtaisesta kustannusarviosta, mikäli onnistuu sellaisen saamaan käsiinsä. Tietoa 1970- ja 1980-luvulla käytetyistä rakennusmateriaaleista ja kuvauksia niistä sekä tuon ajan käytännöistä ja määräyksistä löytyy kattavasti esim. noilla vuosikymmenillä julkaistuista Rakentajain kalentereista, joita kirjastostamme löytyy varastosta melko kattavasti kirjastossa tutkittavaksi tai kotiin lainattavaksi.
ystävällisin terveisin
Leena Salminen¨
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Suomenkielistä kirjallisuutta lävistyksistä on varsin vähän. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyvät teokset Juntunen, Juho: Tatuoitu (WSOY, 2004) ja Pönkä, Antti: Lävistyskorujen nikelipitoisuudet - analyysituloksia ja kirjallisuuskatsaus lävistysten terveyshaittoihin (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2003)
Englanniksi HelMet-tietokannasta löytyivät mm. Durfee, Dale: Tattoo / photographs by Dale Durfee (Aurum, 2006);Cohen, Tony: The tattoo (Outback Print, 2000); Dunbar, Andrew:Body piercing (Wakefield press, 1998).
Aiheeseen liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä kirjastossa paikan päällä tiedonhakupäätteillä Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Hakusanalla "lävistys"...
Kyllä monia muitakin Blytonin kirjoja löytyy vielä paljonkin Helmet-kirjastojen kokoelmista(www.helmet.fi). Voit tehdä haun "Blyton and not Viisikko" ja rajata edelleen materiaaliksi kirjan ja kieleksi suomen. Saadaan seuraavanlaisia hakutuloksia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Blyton+and+not+Viisikko&search…
Näitä kirjoja voit sitten varata tai etsiä Helmet-haun kautta
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedustelin asiaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta vastausta kysymykseenne ei valitettavasti löytynyt. Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa runon.
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Vaikka suora käännös näyttäisikin vastaavan everstin (colonel) tai (kenttä)kapteenin arvoa, niin oheisen artikkelin mukaan kyseisen termin pitäisi nykyään vastata lähinnä kenraalin arvoa:
https://de.zxc.wiki/wiki/Maestre_de_campo
“The field master (Maestro de campo) who is often compared to a field captain or colonel, must be viewed as the rank of general in today's terms. He was directly subordinate to the captain general (capitán general), that was usually the king himself or his chief military officer, and stood above the sergeant-major.
https://en.wiktionary.org/wiki/maestre_de_campo
“In the overseas colonies the governors or viceroys who carried the rank of captain...
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Hei,nimi Maibrit on muunnelma yhdysnimestä Maj-Britt, eikä silläkään ole omaa nimipäivää. Suomessa kalenterin ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalenterista yleensä erikseen.Suomessa suomenruotsalaisista nimistä Majn nimipäivä on 2.7.Ruotsalaisessa kalenterissa Majn nimipäivä on 1. toukokuuta, tarkoittaahan maj toukokuuta.Nimipäiväksi voisi valita toisen näistä päivistä.Britt viettää nimipäiväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa 13.10. Lähteet: Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihin - KielikelloNimipäivähaku - Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi)Wallensten, Ivar: Våra namn, 1993
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
