Arkistojen portti -sivuston mukaan kuntakokouksilla ja kunnanvaltuustoilla oli paljon yhteisiä tehtäviä. Ehkäpä siksi kuntakokouksen jäsenkin on liitetty kunnanvaltuutettujen ryhmään.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kuntakokoukset_ja_kunnanvaltuustot
Kysymyksen mukaisia elokuvia ja sarjoja löytyy luonnollisesti varsin paljon.
Parhaita kirjallisia lähteitä aiheeseen on Outi Heiskasen teos "Tehtävä Suomessa - Kotimaamme ulkomaisissa elokuvissa" (2008).
Aihetta sivuaa myös muun muassa Keskisuomalaisen artikkeli.
Lisäksi IMDB-verkkopalvelun laajennetussa haussa voi kohdistaa elokuvien ja tv-sarjojen haun esimerkiksi tietyn maan tai kuvauspaikan, kuten juuri Suomen mukaan.
Hei,kuten taiteen tekemisessä yleensä, niin yhtä tiettyä kaavaa tai tyhjentävää vastausta ei ole antaa. Lopulta on varmasti niin, että kukin taiteilija/ tekijät hiovat omat työtekniikkansa ja materiaaliensa työstämisen järjestyksen. Yhdellä luovan työn tekijällä tekemisen tavat täsmentyvät ja vakioituvat uran aikana tietyksi ja samaksi kun taas toisilla tekemisen tapojen etsiminen jatku läpi uran.Helmet-kirjastosta löytyy kirjallisuutta aiheesta. Laitan oheen muutaman lähteen, joista voit tavoittaa joitain esimerkkejä.Voit etsiä lisää tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista, joissa on taiteen ja/tai av-viestinnän koulutusohjelmia - joku perusteos erilaisista animointitekniikoista voisi löytyä tätä kautta. Toiseksi ehdotan, että...
Voisikohan kyseessä olla Scott O'Dellin Sinisten delfiinien saari? Se on julkaisu v. 1960.Kirjan päähenkilö on Karana-niminen alkuperäiskansaan kuuluva tyttö, joka asuu metsästäjä-keräilijä heimonsa kanssa San Nicolasin saarella. Romaanin edetessä Karana joutuu selviytymään yksin saarella, kun hänen heimonsa viedään pois.Toinen vaihtoehto voisi olla Liza Marklundin Helmifarmi.
Kaipaamasi kirja saattaa hyvinkin olla Romain Rollandin kirjoittama Mestari Breugnon. Se on alunperin ilmestynyt v. 1919 (suomeksi 1979). Tapahtumapaikkana on ranskalainen pikkukaupunki Clamecy 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja päähenkilönä veijari ja elämäntaituri Colas Breugnon.
Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Marilyn Kayen Replica-sarjan kirjat on luokiteltu ainakin Kirkes-kirjastoissa nuorten jännityskirjallisuudeksi. Toisaalta näitä kirjoja voidaan aiheidensa peruteella pitää myös tieteiskirjallisuutena.
Kirjallisuuden lajit eivät ole aina ihan yksiselitteisiä; yksi ja sama kirja voidaan lukea kuuluvaksi useampaankin lajityyppiin. Eri lukijatkin voivat mieltää saman kirjan eri lailla ja pitää eri teemoja kirjassa keskeisinä. Replica-sarja edustanee kuitenkin ensisijaisesti jännityskirjallisuuden lajityyppiä.
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja...
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Koronatilanteen takia kirjaston asiakaskoneet eivät ole käytössä tällä hetkellä. Väliaikainen digiasiointipiste on avattu Kallion virastotaloon.https://hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/neuvonta
Salmiakki- ja lakritsituotteet (kuten Apteekin salmiakki) kohottavat verenpainetta, joten liiallista käyttöä tulisi välttää. Tarkkoja rajoja on kuitenkin vaikea asettaa, koska eri tuotteissa on eri määriä lakritsijuuren uutteesta tulevaa glykyrretiinihappoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Lääkärilehti 3.2.2017: Miten paljon lakritsia on liikaa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miten-paljon-lakritsia…
Potilaan lääkärilehti 18.3.2019: Lakritsi nostaa verenpainetta monella mekanismilla https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lakritsi-nostaa-verenpai…
Käypä hoito: Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta https://www.kaypahoito.fi/nix01452
Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti kysymäsi ruonot eivät ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseisiä runoja ei ole näidenkään joukossa. Näyttää siis siltä, että vakiintunutta suomennosta ei ole.
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja...
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
