Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Tarkoitat varmaan teosta Ammattia oppimassa / toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta (Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 14). Tätä ei löydy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmasta, mutta voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The...
Näistä aiheista voit etsiä kirjallisuutta Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan avulla. Se löytyy
osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ . Koska näistä aiheista löytyy paljon kirjoja, voit itse tietokantaa selaamalla löytää käyttöösi parhaiten sopivat. Tässä ohjeita haun tekoon:
Valitse Tarkka haku. Kirjoita hakulomakkeeseen asiasanakenttään aihetta kuvaava hakusana. Aiheesta ergonomia löytyy useita kymmeniä viitteitä asiasanalla 'ergonomia' (esim. Väyrynen, Seppo: Suunnittelijan ergonomia).
Samoin aiheesta www-sivujen luonti voit hakea asiasanalla 'www-sivut'; hakusanalla löytyy www-sivujen tekoon käytettäviä ohjelmia käsitteleviä teoksia sekä esim. visuaalista suunnittelua koskevia (esim. Ek, Jesper: FrontPage 2000 ;...
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
Valitettavasti kyseistä elokuvaa oli vain yksi kappale Hakunilan kirjastossa ja se on kadonnut.
Kirjaston kautta elokuvaa ei siis saa, kannattaa kysyä videovuokraamoista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen elokuvat ja muu aineisto löytyy Internetistä HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
Suomalaisista kirjastoista kirjaa ei näytä löytyvän Linnea-haun (näkyvät suomalaisten yliopistokirjastojen kokoelmat) ja Frank-haun (suomalaisten maakuntakirjastojen kokoelmat) perusteella. Suomalaisesta kirjakaupastahan sen voisi saada. Hinta on kyllä korkea: 90,30 euroa.
Kaukolainaksi kirjan voisi saada Ruotsista. Se kuuluu kahden yliopistokirjaston kokoelmiin (Blekinge tekniska högskola ja Mittuniversitet, Biblioteket i Östersund). Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: kysy lähikirjastostasi tarkempia tietoja. Tässä yleistietoa Kangasalan kunnankirjaston kaukolainauksesta:
Sellaista aineistoa, jota ei ole Kangasalan kunnankirjastossa, voidaan välittää muista kirjastoista. Kaukopalvelussa noudatetaan valtakunnallisia yleisohjeita, lainan...
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko...
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Ensimmäisen kerran sarvivalasta päästiin tutkimaan vuonna 1648.
Carl von Linné kuvasi sarvivalaan Systema Naturaen 10. painoksessa vuonna 1758 ja 1800-luvulla valas esiintyi jo kaunokirjallisuuden aiheena.
Inuiiteille sarvivalas on ollut tuttu jo kauan ennen länsimaalaisia.
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, ...
Helsingissä Pasilan kirjastossa on mahdollisuus digitoida mm. C-kasetteja. Tiedostojen tallennusta varten tarvitset mukaan oman muistitikun, ulkoisen kovalevyn tai vaihtoehtoisesti voit tallentaa työsi pilveen (esim. Google Drive).
Varaa laitteet käyttöösi Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/. Tila löytyy hakemalla Pasilan kirjaston äänitysstudio ja digitointi.
