Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Helmet-hausta löytyy lukuisia rentoutus cd-levyjä haulla rentoutus. Haun voi rajata cd-levyihin kirjastoittain. Paloheinästä löytyy useampia rentoutta käsitteleviä cd-levyjä, Maunulasta kaksi. Helmet-haussa on mahdollista myös jättää aineistosta varauksia, tämä edellyttää tunnuslukua. Tunnusluvun saa kirjastosta, ellei sitä jo ole. Helmet-haku löytyy sivulta http://helmet.fi/
Kuljetukset Turun pääkirjaston ja Laitilan kirjaston välillä ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin. Jos varaamasi DVD lähtee Laitilasta keskiviikkona, niin se on oletettavasti noutokunnossa torstaiaamuun mennessä. Muussa tapauksessa se tulee Turkuun maanantaina. On myös mahdollista, että jos DVD-levyä on Vaski-kokoelmissa useita ja yksi sattuu palautumaan johonkin toiseen Vaski-kirjastoon ennen kuin varaus ehditään tärppäyttää Laitilasta, niin se lähtee kohden Turun pääkirjastoa. Tämän vuoksi emme pysty lupaamaan jotain tiettyä päivämäärää, jolloin varaus olisi noudettavissa. Pyrkimys on saada varaus asiakkalle mahdollisimman nopeasti ja läheltä.
Ystävällisin terveisin,
Kirjastoon hankittujen kirjojen saapuminen kirjastoon kestää ennemmin viikkoja kuin kuukausia. Tilannekohtaisia vaihteluita esiintyy. Ennakkovaraajille lähetetään suurin osa hankituista kirjoista, mutta jos varaajien lukumäärä on suuri, joistakin kirjoista tehdään lyhytlainoja. Käsikirjastojen koko vaihtelee kirjastoittain.
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon?
Kirkkoisä Ignatioksesta kerrotaan kirjoissa Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää : kristillisen uskon muotoutumisen historiaa sekä Koskenniemi, Heikki: Veren ja tulen läpi : vanhan kirkon marttyyrien todistus. Linkki Helmet hakuun. Kirjat ovat kokoomateoksia, joten yhtä henkilöä käsitellään luultavasti lyhyehkösti.Kirkkoisä Ignatios löytyy myös netistä. Linkki Luterilainen.net, Linkki risti katolilainen.fi sekä Linkki Ortodoksi.net
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Kappaleen If you come back from heaven esittää ainakin Lorrie Morgan vuonna 1994 ilmestyneellä levyllään War Paint. Lorrie Morgan on uudemman polven naiskantrilaulajia. Hänen kotisivunsa osoite on: http://www.lorrie.com . Sivuilta löytyy mm.discografia, jossa on linkki etsimääsi kappaleeseen. Voit kuunnella siitä ainakin pätkän ja varmistaa onko se etsimäsi kappale.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Laajasta kirjastojen WorldCat-tietokannasta löytyy muutama levy (Lugares comunes, 2003 ja Song of the Andean Indians, 1976), joilla osa kappaleista on laulettu englanniksi, mutta Rin del angelito -kappale ei ollut niiden joukossa.
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Pilvet telakan yllä? Sellainen runo löytyy ainakin Arvo Turtiaisen Runoja 1934-1964 -kokoelmasta sekä Tie pilven alta -teoksesta.
Paras asiantuntemus lienee Kansallisgalleriassa. Siellä työskentelee noin 280 taidemuseoalan asiantuntijaa ja ammattilaista.
Yhteystiedot: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/yhteystiedot
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Tämä kappale löytyy Suosikkisäveliä -nuottijulkaisusta vuodelta 1994. Löydät sen Kainetistä, josta voit varata sen Kuhmon kaupunginkirjastosta.
https://kainet.finna.fi/Record/kainet.687070?sid=3139357071
Sisältö: Nuo silmät ; Maa nauraa kukkasillaan ; Tähdenlento ; Rakkauden joki ; Yksi ainoa ihminen ; Pieni sinikello ; Kuunsiltaa ; Hän lähtee tanssiin ; Mun sydän villi vallaton ; Puut punertuu ; Kukkivat ruusut kerran ; Kaksi pihlajaa ; Orvokkiseppele ; Kahden ihmisen laulu ; Rytmi sama sydänten ; Yksi katse ; Mua pidä lähelläs ; Myrskytuulen lapsi ; Rakkauden ranta ; Kukka kämmenellä ; Mistä purjeisiin tuulen löysimmekään ; Mitkä silmät ; Tuu mun uniin.
Vanhoja asukastietoja kannattaa tiedustella talon isännöitsijältä. Etuovi.com-sivuston mukaan taloyhtiön nimi on Asunto Oy Wesa. Asiakastieto-sivustolta selviää, että isänöitsijänä toimii Isännöinti Luotsi.Lähteet:https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/ullanlinna/taloyhtiot/0221660-6/asunto-oy-wesahttps://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/asunto-oy-wesa/02216606/yleiskuva
Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Se ja sen tiedot löytyvät Kansallisgallerian kokoelmasivulta. Linkki sivulle.Outi Heiskasen taidekirjoista Kersti löytyy ainakin Sara Hildenin taidemuseon vuonna 2005 näyttelyn yhteydessä julkaisemasta kirjasta Outi Heiskanen (ISBN 952-5591-01-8).
Helmat-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat teokset, joista sinulle voisi olla iloa:Haatanen, Pekka : Suomen maalaisköyhälistö. Väitöskirja 1968. Uusintapainos Into, 2019.Peltonen, Matti : Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Väitöskirja. Suomen historiallinen seura, 1992Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi: Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. SKS, 2006Rasila, Viljo : Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, 1968. Yksittäisiä kartanoita koskevia kirjoja, joissa kuvataan myös sosiaalisia suhteita:Riksman, Elina Håkansbölen kartanossa . Vantaan kaupunginmuseo, 2019Suominen, Erja : Aateliskartanoiden helmassa : rahvaan ja...
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Langaton verkko on Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsin Kohtaamispaikassa:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=6228
Myös keskustan useista kahviloista tai ravintoloista löytyvät yhteydet.
http://www.robertscoffee.com/netcup/?vpath=/netcup/helsinki/
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
