Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Lauren Brooken suomennetut kirjat on julkaistu Pollux-hevoskerhossa. Hänestä, kuten ei muistakaan kirjakerhon kirjailijoista löydy tietoa kirjoista eikä Internetistäkään. Pollux-kerhon kirjoja julkaisee kansainvälinen Stabenfeldt-kustantamo, jonka kotisivulla www.stabenfeldt.se on myös palautesähköpostiosoite. Sieltä voi yrittää saada tietoa yhtiön kirjailijoista. Myös Pollux-kerhon sivulla www.polluxinfo.com olevasta sähköpostiosoitteesta kannattaa yrittää kysyä.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Pekka Takin teoksesta Atk-sopimukset : käytännön käsikirja (Lakimiesliiton kustannus, 1999) löytyy tietoa tietotekniikka-alan sopimuksista. Saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy www-osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/.
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
Rakentaja.fi -sivuilla on vastattu kysymykseen, joka koskee lasitiiliseinän muuraamista kylpyhuoneeseen:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/vies…
Suomen asuntotietokeskuksen sivuilla käsitellään lasitiiliseinän rakentamista saunatiloihin alumiinikehikon avulla:
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_Maun…
Seuraavissa lehtiartikkeleissa kerrotaan myös lasiiliseinän rakentamisesta:
Meidän talo 2002 num. 2B, siv. 30-33,
Meidän talo 1998 num. 2, siv. 6-9.
Lehtien saatavuuden kirjastoista näet aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa on piano, jonka voit varata maksutta käyttöösi, jos tila on vapaa. Muulle kuin kuluvalle päivälle tehdyt varaukset ovat maksullisia. Pianon voi varata kahdeksi tunniksi/ asiakas/ päivä. Musiikkiosastolla on digitaalipiano, jota voi soittaa kuulokkeilla, jotka voi lainata asiakaspalvelupisteestä.
Musiikkisalin pianon voit varata yläkerran infopisteestä tai soittamalla p. 03 621 3040.
Tietoa pianoista kotisivuillamme:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/soita-ja-kuuntele-kirjas…
On valitettavasti äärimmäisen epätodennäköistä, että se ehtisi maanantaiksi Kivenlahdesta Töölöön. Kannattaa varautua siihen, että se tulee ensi viikon loppupuoliskolla.
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty...
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Monilla Helmet-kirjastoilla, joista asiaa kysyin, ei ole nukketeatterisermiä tai kulissia satutunneillaan. Ainakin nukketeatteri Sampo myy pöytäteatteripakettia sivuillaan:
http://nukketeatterisampo.fi/tuote/poytateatteripaketti-maija-baric-cam…
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
