Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Kollega tarjosi tällaista laululeikkiä Metsien kätköissä tanssii tontut ne hyörii, hiljaisna hiipii ja sipsuttaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985403?page=79.Haulla Violasta löytyyPäivä paistaa : lauluja ja leikkejäNuottiMelander, Ester , säveltäjä; Varjo, Pirkko , kuvittaja, kuvaaja; Melander, Ester , sanoittaja, 1901-2008 WSOY [1952]Tuon nuottijulkaisun laulun Tonttujen joulukiireet pitäisi luettelointitietojen mukaan pitää sisällään sanat joulutontut ne sipsuttaa. Verkosta etsimällä Tonttujen joulukiireet löytyvän kappaleen sanat eivät mene noin. Valitettavasti kirjastossani ei ole saatavilla tuota nuottia, mutta sitä on mm. Lapin kirjastossa lainattavaksi.
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
Eino Grönin esittämä "Suuri päivä" sopii kuvaukseen. Laulu alkaa: "Hän itseksensä puuhailee näin vuokrahuoneessaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Den stora dagen". Sen on säveltänyt Benny Borg ja suomeksi sanoittanut Juha Vainio.Eino Grön: Suuri päivä YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=iysFyTpL3Bw
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
Anna Janssonin Angelica Lagermark -sarjaa on suomennettu kaksi kirjaa, mainitsemasi Amorin kiehkurat (suomennettu 2014) sekä Anopit ilman rajoja (suomennettu 2018).Sarjassa on ilmestynyt kaikkiaan neljä kirjaa ruotsiksi. Kolmatta osaa, Kärleksdans i obalans (2017), sekä neljättä osaa, En otippad kärlekshistoria (2018), ei ole suomennettu.Janssonin kirjojen kustantajalta Gummerukselta voi tiedustella asiasta lisää lähettämällä heille sähköpostia: info@gummerus.fiLähde: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, (toim. Ulla Mononen, 2023, Avain)
Muiden kuin Arthur Conan Doylen kirjoittamia, Sherlock Holmesista kertovia kirjoja ovat ainakin Laurie R. Kingin Oikeuden talo ja Tracy Mackin nuortenkirja Nuorallatanssijoiden tapaus.
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta...
Sue Graftonin aakkosdekkareista viimeisin suomennettu on O niin kuin oikeus (2000). Muut käännökset voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, jossa voit rajoittaa hakua valitsemalla vain suomenkieliset kirjat.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes...
Voisitko tarkentaa, mihin palveluun yritit kirjautua, oliko se Helmet? Ainakin sinne voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella koodilla. Jos ei koodia muista, niin sen voi palauttaa sähköpostiin.
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1960 ohjaama "Vieraana kauhujen talossa" (alkup. "House of Usher").
Elokuvassa on kyseisen kaltaisia kauhuelementtejä sekä naispuolisena päähenkilönä Madeline Usher.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 12.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tarkemmin?
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
