Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Lähettämäsi kuva on valitettavasti niin epätarkka, että en uskalla lähteä sen perusteella arvailemaan lajia. Vinkkaan sinulle paria kirjaa, joita selaamalla voisit ehkä löytää vastauksen, jos muistat kuvaa tarkemmin miltä se näytti.
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Netistä apua tunnistukseen löytyy täältä: https://www.otokkatieto.fi/
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Runoa Mikko ketusta on etsitty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Aale Tynnin runo Mikko kettu saa kyytiä. Runo sisältyy teokseen Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954). Se on luettavissa myös alakansakoulun lukukirjasta Kultainen lukukirja (Martti Haavio, Aale Tynni, useita painoksia).https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-vanha-lasten-runo-mikko?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lapsena-lukenut-jostakin-aapisesta?language_content_entity=fihttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.18232?sid=4767693068https://vaski.finna.fi/Record/vaski.24377?sid=4767693485
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Nuottivihko Sota-ajan lauluja (Fazerin vuonna 1989 julkaisema) löytyy monista kirjastoista. Simon kirjastossa sitä ei ole, mutta mm. Pudasjärven kirjastosta se löytyy. Voit varata nuotin kirjaston tietokannan kautta tai kirjastosta:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
http://simo.kirjas.to/
Alle 15-vuotiaan lapsen kirjastokortilla olevat lainat voi uusia puhelimitse, sähköpostitse tai asioimalla missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uusimista varten tarvitaan lapsen kirjastokortin numero. Vaski-kirjastojen toimipisteiden aukioloajat ja yhteystiedot ovat Vaski-verkkokirjaston etusivulla: https://vaski.finna.fi
Lapsen kortille voi lisätä PIN-koodin helpoiten niin, että kirjaston järjestelmään lapsen huoltajaksi merkitty henkilö tulee kirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Lapsen KELA-kortti nopeuttaa asiointia. Kirjastokortilla ja PIN-koodilla lapsi pääsee muun muassa lainaamaan automaateilla, kirjautumaan verkkokirjastoon ja käyttämään omatoimikirjastoja palveluaikojen ulkopuolella. Lisätietoa PIN-koodista...
Ratkaisu saattaa löytyä puhelimen asetuksista. Päivämäärä ja aika-asetukset löytyvät puhelinmallista riippuen tavallisesti asetusten kohdasta "yleiset", "lisäasetukset", "järjestelmä" tai "järjestelmäasetukset". Aika-asetuksista kannattaa varmistaa, että valittuna on oikea aikavyöhyke, kellonajan automaattinen asetus ja 24 tunnin muoto. Jos asetusten muuttaminen ei auta ongelmaan heti, voi puhelimen uudelleenkäynnistys ratkaista tilanteen.
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Osoitteesta http://www.yrttitarha.com/ löydät tietoja siementen toimittajista. Klikkaa linkkiä Vihreä pörssi, mistä löytyy linkki "kevään 2000 siemenluettelot". Siemenet toimitetaan postitse.
Voit katsoa myös sivua http://www.internetix.ofw.fi/projektit/kasvit/
Monet asiat kuten varausten noutokirjaston, osoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen voi nykyään muuttaa suoraan verkossa, mutta nimenmuutos täytyy edelleen hoitaa jossain HelMet-kirjastojen toimipisteessä (kaikki käyvät). Tämä muutos täytyy hoitaa henkilökohtaisesti ja mukana täytyy olla henkilöllisyystodistus, jotta henkilökunta voi varmistua, että muutosta on tekemässä siihen oikeutettu henkilö. Samasta syystä asiaa ei myöskään voi hoitaa tilausmenettelyllä, kirjasto haluaa estää väärinkäytön yrityksetkin.
Sinänsä sukunimen muutos ei pakota tietojen vaihtamiseen, kortti toimii samalla lailla kuin ennenkin. Mutta ehkä on hyvä idea se kuitenkin saattaa vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Uuden kortin saa tällaisissa tapauksissa...
Tässä joitakin lehtiartikkeleita diesermoottoreiden päästöjen terveysvaikutuksista:
- Uutta tietoa dieselpakokaasujen terveyshaitoista ja niiden hallinnasta / Taxell Piia (Ympäristö ja terveys, 2012, nro 10, s. 36-42)
- Tappajan tuntomerkit / Domonyi Harri (Tekniikan maailma, 2017, nro 18, s. 8-12)
- DIESEL pakokaasuissako yksi syy allergioiden lisääntymiseen? / Vesterinen Erkki, Allergia & astma, 2001, nro 2, s. 28)
- UPM BioVerno : suomalainen vähäpäästöinen diesel / Mannonen Sari (Ympäristö ja terveys, 2015, nro 8, s. 12-17)
Tässä aiheesta kirja ja opinnäytetyö:
- Elimination of engine generated nanoparticles : problems and solutions / Mayers Andreas, 2005, (kirja, Turun ammattikorkeakoulu, ei lainata)
-...
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Oulun kaupunginkirjastossa on Lonely planet -sarjan Brazil vuosilta 1998 ja 2005. Teoksen saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 . Muita Brasilian matkaoppaita voi etsiä Introsta valitsemalla hakukenttään kaksi asiasana-hakuehtoa ja termeiksi matkaoppaat Brasilia.
