'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen. Nämä löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta, joka on käytössä kirjastoissa.
Mäyry, Leena. Yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä tekstistä ja tekstitaidoista : kuvaus kahdelta Alavuden yläasteen yhdeksänneltä luokalta. Jyväskylä, 2005. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli. Saatavana elektronisessa muodossa: http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005329.pdf
Kartimo, Tiina Susanna. Seitsemänvuotiaan lapsen lukutaidon yhteys sukupuoleen ja virikeympäristöön / Tiina Susanna Kartimo, Katja Maria Mutanen. Joensuun yliopisto, 1996. Pro gradu -työ : Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajan koulutuslinja.
Valkonen, Liisa Eila-Kaarina. Kodin,...
Seuraava merkkijono vastaa lähiten englannin ilmaisua "No pain": 没有痛苦. Tosin tämän voi kääntää myös muotoon "without the pain". Yleensäkin näiden käännösten kanssa on oltava varuillaan, koska harvoin tietty ilmaisu on yks' yhteen toisen kielen ilmaisun kanssa vaikka ajatus toki olisi kuta kuinkin sama.
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Tietoa Raili Mikkasesta ja hänen teoksistaan löydät
Internetosoitteista:
http://kolumbus.fi/raili.mikkanen/raili.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/koukussa.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/mikkanenraili.shtml
Lehtiartikkeleista:
Suomen kuvalehti. 84(2000):47, s.44-45
Onnimanni. 2005:4, s.30-35
Kirjallisuusarvosteluja B 6-7/1998 s.306
Kirjallisuusarvosteluja C 8/1998 s.105
Teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3/toim. Ismo Loivamaa
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4/toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastojen yhteystiedot näet HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevalla lomakkeella.
https://...
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Mikäli tarkoitat avustajaksi Salatut elämät -sarjaan pääsemistä, tuottaja Marko Äijö kertoi vuonna 2015 MTV:n haastattelussa, että avustajien valintaan vaikuttaa ennen kaikkea kuvattava kohtaus eli se, millaisia ihmisiä siihen tarvitaan. Sarjan tekijät saavat runsaasti yhteydenottoja halukkailta avustajilta, joista valitaan kulloinkin sopivat henkilöt. Avustaja ei saa olla liian erottuva tai silmiinpistävä, jottei hän ohjaa katsojan huomiota pois päähenkilöistä. Avustajat myös sitoutuvat siihen, etteivät paljasta sarjan tapahtumia ulkopuolisille.
Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salattujen-elamien-tuottaja-paljastaa-talla-perusteella-avustajat-valitaan/5329540#gs.jre3ic.
Salattujen elämien kuvauksia ei ole mahdollista päästä...
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen...
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä on Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Pikku Pelle Puputti / kertonut Patsy Scarry, kuvitus Richard Scarry, suomentanut Marjatta Kurenniemi.
Kirja on saatavissa kirjastojen lisäksi myös kirjakaupasta http://www.adlibris.com/fi/kirja/pikku-pelle-puputti-9789513034733
