Mikkelin maakuntakirjaston kokoelmat eivät sisällä seurakuntien mikrofilmejä, sen sijaan niitä löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta. Maakunta-arkisto lainaa mikrofilmejä niihin Suomen kirjastoihin, joiden kanssa se on solminut kaukopalvelusopimuksen. Lainaus on maksullista.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/kaukolainaus.htm
Kaukolainatilaukset tehdään aina oman kirjaston kautta.
Kirjastossamme on useita kirjoja, joiden avulla voit perehtyä kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin,
mm. nämä
Qu, Lei Lei
The simple art of chinese calligraphy : create your own chinese characters and symbols for good fortune and prosperity
Huang, Paulos
Katsaus kiinan kirjoitusmerkkeihin = Hanzi Gailun
Lindqvist, Cecilia
Merkkien valtakunta : kertomus kiinalaisista ja heidän kirjamerkeistään
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta kiinan kieli löytyy luokasta 89.943 Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta toisesta kerroksesta. Merkkien valtakunta -niminen teos löytyy luokasta 00.1 Yhteiskunta ja talousosastolta ensimmäisestä kerroksesta.
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
Tietotiimimme on nähnyt tieteellisissä julkaisuissa merkintöjä esim.
Mannerkoski, Olli 1998: Teknologisoituva ruumis. On-line dokumentti:
www.yle.fi/irti/media/virtu/kyborgi.htm
Käytännöstä voi myös neuvotella opettajan kanssa
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Kirjastojen kokoelmista löytyy seuraavanlaisia huilumusiikin komppilevyjä:
Bach, Johann Sebastian, (säv.), Sonaten Bd. II--Flöte und Basso continuo--Begleitung
* cembalo- ja sellocontinuosäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, Konsertot, huilu, ork., KV 285d=314, D-duuri, sov.,
*orkesterisäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, 3 Flötenquartette--Begleitung zur Solostimme
*jousitrio
Bach, Johann Sebastian, Sonaten Bd. I/VI.I--Flöte und cembalo--Begleitung zur
*cembalosäestys
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka....
Jos arkku on kulkenut perintönä suvussasi, sukututkimus lienee helpoin tapa selvittää, kenen nimikirjaimista on kyse. Jos olet ostanut arkun, selvittäminen on vaikeampaa.
Karkkilan kotiseutuyhdistyksen sivuilla on artikkeli vanhoista arkuista ja niiden alkuperän selvittämisestä:
http://www.karkkilankotiseutuyhdistys.fi/SukututkimusPDF/Helena%20Hellg…
Tietoa sukututkimuksesta löytyy sukututkimus.fi-sivustolta:
http://www.sukututkimus.fi/
Kari Kuvan Lärvätsalo go go löytyy mm. kokoelmasta 20 laulua (Warner 1996) http://luettelo.helmet.fi/record=b1355552~S9*fin
Laulu "Vanha svengi" lienee Raul Reimanin käännös Rolf Løvlandin sävelmästä "La det swinge". Sen ovat levyttäneet monetkin suomalaiset, mm. Virve Rosti, joskaan Katri Helenan tai Seija Varjuksen versiota en löytänyt. Laulun nuotit löytyvät vanhasta kokoelmasta "Pop tänään 30" http://luettelo.helmet.fi/record=b1083272~S9*fin
Heikki Poroila
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
