Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Mikäli tietojasi ei ole enää reksterissämme, saat uuden kortin, kun käyt missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Voit tehdä kaukolainapyynnön joko Vantaan tai Espoon kirjaston kautta. Käyttämässäsi kirjastossa selviää, miten on toimittava.
Kansa taisteli-lehteä on säilytetty tietokannan mukaan esim. Kouvolan, Lahden, Vaasan ja Porin kirjastoissa. Lehden artikkeleita on myös koottu kirjoiksi. Teosten nimet ovat Isänmaa pelastui, Kohtalon vuodet ja Muistojen kirja. Näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten saat ne hyvin helposti käyttöösi.
"Kysymykset pääsääntöisesti julkaistaan" on kirjoitettu tarkoituksella jatkoksi tuohon ohjeeseen "Älä kirjoita nimeäsi tai yhteystietojasi kysymystekstin perään" juuri siksi, että jos nimi kirjoitetaan kysymystekstin jälkeen, se saattaa epähuomiossa vastaajalta unohtua sinne ja silloin se näkyy palvelun julkisessa arkistossa. Vastaajillamme on luonnollisesti ohjeet poistaa kaikki sen tapaiset tiedot kysymyksestä, mutta unohduksia saattaa sattua. Yhteystiedoilla on omat kenttänsä kysymyslomakkeessa ja näitä tietoja käytetään vain vastauksen toimittamiseen kysyjälle.
Vastaukset, jotka näkyvät palvelussamme vasemmassa valikossa samoin kuin oikeassa reunassa näkyvät vastaukset, ovat vastauksia, joita olemme palvelussamme lähettäneet....
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Kuva ja sana -kustantamon Toimen pojan sulkasarjassa vuonna 1962 julkaistu Ämpinsaaren kellot, jonka on kirjoittanut Heikki Hemminki. Poikajoukkoa tässä tosin ei ole - päähenkilöinä ovat hyvät toverukset Perttu ja Juha. Pojat lähtevät veneretkelle Ämpinsaareen, jossa osuvat sattumalta saarta piilopaikkanaan käyttäneiden rikollisten kätkölle ja joutuvatpa sankarimme roistojen vangiksikin ennen kuin seikkailu monien jännittävien vaiheiden jälkeen saadaan onnelliseen päätökseen ja kirkonkellot uuden kyläkirkon tapuliin.
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Näyttelijä Risto Mäkelästä (1924-1992) ei ole julkaistu kirjanpituista elämäkertaa. Pienoiselämäkerta löytyy datapalvelu Biografiasammosta sekä elokuvatietokanta Elonetistä.Risto Mäkelä Biografiasammossa: https://biografiasampo.fi/henkilo/p4667Risto Mäkelä Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_166545%22Kaikki Elonetin artikkelissa mainitut kirjalähteet, joista löytyy lisätietoa Mäkelästä, ovat saatavilla Kymenlaakson kirjastojen kokoelmista: https://kyyti.finna.fi/Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 525-26. Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 590. Kasvot naamion takana. Kuvauksia...
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Kyseessä on yhtye nimeltä Teleks. Kappale on singlenä hiljattain julkaistu 'Kaunis maailma', ja se on mukana myös pian ilmestyvällä levyllä 'Viimeinen sammuttaa valon'.
