Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
Osoitteesta http://www.csc.fi/WWW/ löytyy Funetin verkkopalveluiden opas WWW -palveluiden suunnittelusta ja ylläpidosta. Luvussa WWW -palveluista tiedottaminen kerrotaan ilmoituspalveluista, joita löytyy Funetin lisäksi mm. Yahoosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkihakemistossa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kohdassa Viestintä - Kotisivu - Yleistä - Mainosta kotisivuasi on luettelo erilaisista tiedotustavoista ja -paikoista mm. hakemistoista ja hakupalveluista, joihin voi verkkoaineistostaan ilmoittaa.
Kirjaston kokoelmaluettelosta löytyi hakusanoilla internet ja markkinointi seuraavat teokset:
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN MUODONMUUTOS,
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MAINOSTAJA,
STERNE, JIM:...
Kysymyksesi edellyttää lain tulkintaa, jota kirjasto ei voi tehdä. Tässä linkki perustuslakiin http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Sen viides luku käsittelee tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa.
Vaalilain §143 käsittelee presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvää estyneisyyttä tai kuolemaa. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714.
Vasili Grossmanilta on suomeksi luettavissa seuraavat teokset:
Elämä ja kohtalo ( Žizn i sudba, suom. Esa Adrian, 1984)
Tarkoin vartioitu katu (Moskovskaja ulitsa, suom. Ulla-Liisa Heino, 1990)
Kaikki virtaa (Vse tečet, suom. Esa Adrian, 1991)
Teos Narod bessmerten on suomennettu kaksi kertaa nimillä Voittamaton kansa (suom. R. R. Ryynänen, 1945) ja Kansa on kuolematon : kertoelma (suom. L. Helo. 1945)
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
E-kirja voi olla ladattuna usealle omalle laitteelle samaan aikaan, mutta DRM (Digital Rights Management, käyttöoikeuksien hallinta) estää tiedoston suoran siirron omalta koneelta lukulaitteelle.
George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu ( A Song of Ice and Fire) -kirjasarjasta on ilmestynyt vasta viisi osaa. Kuudennen ja seitsemännen osan nimet ovat jo tiedossa, mutta ne eivät siis vielä ole ilmestyneet. Lisää tietoa vaikkapa Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulen_ja_j%C3%A4%C3%A4n_laulu
Game of Thrones -sarjan 8. tuotantokausi on jo ilmestynyt. 7. tuotantokaudella sarja ohitti ilmestyneiden kirjojen tapahtumat. Tietoa sarjasta esimerkiksi elokuvatietokanta IMDB:n sivuilta:
https://www.imdb.com/title/tt0944947/episodes?season=8&ref_=tt_eps_sn_8
Kirjojen suhteen nimimerkin Kärsimätön on siis venytettävä kärsivällisyyttään ilmeisesti vielä hyvän aikaa.
Elena Ferrante on tosiaan salanimi, jonka takana olevan kirjailijan henkilöllisyys on pysynyt arvoituksena jo vuosikymmeniä. Erilaisia arvailuja on esitetty, yksi usein esiin nousseista nimistä on ollut kääntäjä Anita Raja. Englanninkielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Ferranten tekstejä analyositiin vuonna 2017 ja esitettiin yhdeksi vaihtoehdoksi Anita Rajan puolisoa Domenico Starnonea, joten on mahdollista, että salanimen takana voisi olla mies.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/fi/hinnat/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille/
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei!
Salasanan saat itse määritellä, mutta se vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjaston asiakaspalvelutiskillä. Sitä ei voi luoda puhelimitse tai s-postilla.
Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan...
Kolikkokirjoista Coins : an illustrated survey ja The Coin atlas löytyi tieto, että tuo malli, jossa on kaksipäinen kotka, jonka keskellä on Pyhä Yrjö keihästämässä lohikäärmettä on ollut käytössä 1655. Kirjojen mukaan Pietari Suuri uudisti Venäjällä käytössä olevia rahoja ja uusia arvoja kolikkoihin tuli esimerkiksi 1757 (2 kopeekan kuparikolikko). Aivan tämän lähettämäsi kuvan näköistä kolikkoa en kirjoista löytänyt, mutta melko samanlainen kuparikolikko on ollut käytössä tuon uudistuksen jälkeen vuonna 1705. Siinä teksti kiertää koko kolikon ympäri.
Finna-palvelusta löytyy paljon erilaisten 1700-luvun kopeekoiden kuvia. Melko lailla tuon lähettämäsi kuvan näköinen on 2 kopeekan kolikko, jota on valmistettu 1741-...
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Pirkko Saisiosta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Lisäksi esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Valitettavasti kyseistä elokuvaa ei näyttäisi löytyvän mistään Suomen kirjastosta. Voit esittää hankintatoiveen omalle kirjastollesi aineiston hankkimisesta mm. internetin kautta
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=26E72B78-…
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
