Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Anglonormanneista kertovia kirjoja Finna.fi -tietokannasta:
Hugh M. Thomas (2003): The English and the Normans: ethnic hostility, assimilation, and identity, 1066-c.1220
Douglas, David Charles (2002): The Normans
Legge, Mary Dominica (1963): Anglo-Norman literature and its background
Digitalisoituja, suoraan verkosta luettavia teoksia:
C.H. Haskins (1916) : The Normans in European History
https://archive.org/details/normansineuropea00haskuoft/page/n6/mode/2up
L.E. Menger (1904): The Anglo-Norman Dialect
https://archive.org/details/anglonormandial00menggoog/page/n7/mode/2up
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Voisikohan kyseessä olla Herman Hessen Siddharta? Kuvausta teoksesta löydät Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9749?utm_source=www…
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Voit hyvin jatkaa Helmet-kirjaston asiakkaana, vaikka muutatkin pois pääkaupunkiseudulta, jos itse haluat ja tarvitset kirjaston palveluja. Ilmoita muuttuneet osoitetietosi kirjastoon. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa lainojesi eräpäivät.
Zinion lehdet ovat kaikki ulkomaisia, pääasiassa englannin kielellä, joitakin italiaksi ja ranskaksi.
Sähköpostiosoite on automaattisesti käyttäjätunnus. Ongelma saattaa olla siinä, että olette ilmeisesti luonut tilin suoraan Zinioon. Vaikuttaa siltä, että pyritte nyt RBdigital gatewaylle Zinio-tunnuksilla, mutta sinne ei pääse kirjautumaan, jos ei ole tehnyt tiliä RBdigital gatewaylle. Kirjaston esitteissä ohjeistus on, että ensin pitäisi luoda RBdigital gateway -tili.
Kirjastossa on tarjolla "lainaa kirjastonhoitaja -palvelu". Sitä kautta voi varata ajan yksityiseen neuvontaan, jossa voi saada opastusta myös Zinioon kirjautumisessa.
Hän näyttäisi olevan tubettaja, joka varjelee henkilöllisyyttään melko pätevästi.
Videot ovat tosiaan melko hypnoottisia maantieajon kuvauksia.
Hänen Youtube-sivuiltaan https://www.youtube.com/channel/UCB9g8mMALKAjp11NZIw9L1Q/featured pääsee lähettämään hänelle sähköpostilla kysymyksiä ja palautetta välilehdeltä tietoja. (Sähköposti muuttuu toimivaksi, kun todistaa ettei ole robotti)
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Joissakin HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää vanhoja kirjoja kierrätykseen. Lista näistä kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Lauttasaaren kirjasto ei voi ottaa vastaan vanhoja kirjoja eikä kirjastossa ole kierrätyshyllyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielistä kaunokirjallisuutta, joka sijoittuisi Bahrainiin.
Muistaako joku palstan lukijoista lukeneensa Bahrainiin sijoittuvaa kirjaa?
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Kirjaston etusivulta pääsee nopeasti PIKI-verkkokirjastoomme, jonka avulla voi hakea tietoa millaista kirjallisuutta kokoelmissamme on.
Osoite on http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Palvelun vasemmasta yläreunasta löytyy HAKU josta pääsee varsinaiseen hakutauluun.
Siellä kannattaa valita pudotusvalikoista kohdat ASIASANA ja kirjoittaa toiselle riville koulu ja toiselle esimerkiksi kirjallisuudentutkimus (kannattaa kokeilla myös sanaa lastenkirjallisuus jne.)
Hakua voi ja kannattaakin supistaa koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaa ja vielä rajata
hakua ruksaamalla kohta tietokirjallisuus.
Näin haettaessa löytyy mm. teos
PALOSAARI, Liisa
Koulu faktan ja fiktion rajamailla / Liisa Palosaari
Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2000
Jos...
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
