Happi voi vahingoittaa soluja. Liiallisen hapensaannin kohdalla puhutaan hyperoksiasta eli happimyrkytyksestä. Se voi johtaa kehukojen vahingoittumiseen, muutoksiin silmissä ja keskushermostohäiriöiden aiheuttamiin kouristuksiin.
Hapen soluja vahingoittava vaikutus riippuu osapaineesta, eli siitä kuinka suuri osa keuhkokudokseen kohdistuvasta ilmanpaineesta johtuu hapesta, sekä ulkoisesta paineesta. Normaalista hengitysilmasta happea on noin 21 prosenttia. Tyypi tai muut ilman kaasut eivät suoraan vaikuta hapen terveysriskeihin. Ilman muita kaasuja hapen osapaine toki nousee, mutta vaarallisuus riippuu kokonaispaineesta. Puhdas happi on vaarallista, jos ympäristön paine on sama kuin normaali ilmanpaine tai sitä suurempi. Kun puhdasta...
Etymologisen sanakirjan mukaan konstailla (temppuilla, kikkailla; oikutella, juonitella) tulee ruotsin sanasta konst (taito, keino, taide, viisaus, ymmärrys). Samankaltaisia sanoja on myös mm. norjan ja tanskan kielissä. LähdeEtymologinen sanakirja: konstailla https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_f202dc054333466a1…
Löydän tällaisen CD-äänikirjan: Taikamaan esiopetus : laulut ja tarinat | Satakirjastot | Finna.fi. Siinä on mukana kappale Kuuletko saman musiikin? Tuo CD-äänikirja on Satakirjastojen kokoelmassa. Valitettavasti sitä ei ole minun kirjastossani nyt paikalla, että voisin tarkistaa, onko kyse juuri etsimästäsi kappaleesta, mutta levy on Finnan mukaan paikalla Huittisten pääkirjastossa nuorten osastolla.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
Lehtileike on vuodelta 1966.
Virtolaisten hullunmylly -otsikolla Kansan lehden etusivulla julkaistussa pikku-uutisessa referoidaan Pirkanmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tainion kevätmaakuntapäivien avauspuhetta, jossa käsiteltiin aluejaotuksen nurinkurisuutta.
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Jacgues-Yves Cousteaun ja Émile Gagnanin kehittämä sukelluslaitteisto lienee vuodelta 1943. Tuotantoon laite tuli vuonna 1946 nimellä Agualung.
Lähteet:
Cousteau, Jacgues-Yves: Hiljainen maailma: ihmiskalana meren syvyyksissä
Hei,
valitettavasti dvd Parhaat vuodet 1 on kadonnut Kokkolan kirjastosta. Voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa sinulle 7 euroa.
Mene omaan lähikirjastoosi ja pyydä heitä tilaamaan dvd tai täytä verkossa lomake https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=40.
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Helmet-kirjastoon ei tule Tosi elämää -lehteä, eikä lehtiä muutenkaan voi tilata omaksi kirjaston kautta, luettavaksi ja yleensä myös lainattavaksi kyllä. Tosi elämää -lehti on Finna-tietokannan mukaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Lainattavaksi sitä ei sieltä saa. Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiEtusivu | Kansalliskirjasto
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
Järviseudun joulu-lehti löytyy Turun yliopiston Feeniks-kirjastosta vuosilta 1956-1997. Kirjastoa voi käyttää ja sinne saa kortin, vaikka ei olisikaan opiskelija. Suosittelen ottamaan yhteyttä kirjastoon ja kysymään ottavatko he kopion kyseisestä artikkelista vai tekeekö asiakas sen itse.
Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 029 450 2130, 050 455 7059
Suomen kuvalehden ja Ilta-sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuna. Voitte pyytää aineiston käyttöönne Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Karl Johan Lindin teos Ur en själasörjares anteckningar angående sinnessjuka och deras vård: 1. (1911) on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan, teos on siis käytettävissä vain lukusalissa. Teoksen voi tilata kaukolainaan Kuopion Varastokirjastosta. Lisää kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
Finna.fi https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmetin Kaukopalvelu http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Record/vaari....
Tekijän nimenmuodon voi tarkistaa kotimaisissa nimissä KANTO - Kansalliset toimijatiedot -tietokannasta ja ulkomaalaisissa nimissä esimerkiksi VIAFin tietokannasta. Mikäli kyse on henkilöstä, valitse VIAFissa kentäksi Personal names. Michel Le Van Quenin oikea nimenmuoto on Le Van Quyen, Michel.
Helmetin vapaasanahaussa nimien järjestyksellä ei ole väliä, joten vaikeampien nimien kohdalla suosittelen käyttämään sitä. Se hakee tekijä-kentän lisäksi lähes kaikista tietueen kentistä.
