Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava, 2000) Haila mainitaan vanhana talonnimenä Kiikasta.Kirjassa mainitaan Säkkijärveltä sukunimi Haili, jonka sanotaan olevan annettu kalastajille haili-nimisen kalan mukaan. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Haili- ja Heila-nimet sekä sukunimet Heilala ja Heilanen pohjautuvat muinaissaksalaiseen henkilönimistöön ja saksan kielen sanaan heil.Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa kerrotaan sukunimen haltijoista ja asuinpaikoista läpi vuosien: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/haila.html
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei...
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
Googlellakin löytyy:lLaita tarkennettuun hakuun hakusanoiksi philips ja artikel sekä valitse kieleksi hollanti. Suosittelen kuitenkin siirtymistä kirjastoon ja kokeilemaan siellä tuhtia lehtitietokantaa PressDisplay. Tein haun siellä seuraavin kriteerein: philips, hollannin kieli (Dutch) ilman aikarajoitteita ja lehtiartikkeleita löytyi 2247 kpl.
Tässä tietoa tietokannasta:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Jos poistumaan joutunut ei itse pyytänyt kokouksen keskeyttämistä poissaolonsa ajaksi, eikä kyseinen äänestykseen johtanut asia ollut kokouksen pääasia, on vaikea keksiä perusteluita, joilla hallituksen toimintaa voisi moittia. Pöytäkirjaan on kuitenkin kohteliasta merkitä tuo poissaolo ja tieto siitä, ettei poistumaan joutunut osallistunut äänestykseen.
Moitittavuutta ratkaisuun voisi olla korkeintaan siinä tapauksessa, että äänestys oli täpärä ja poistumaan joutuneen ääni olisi voinut ratkaista päätöksen suuntaan tai toiseen. Tästä ongelmasta hallitus selviää palaamalla asiaan ja äänestämällä uudelleen. Jos poistumaan joutunut haluaa, hän voi myös pyytää merkittäväksi pöytäkirjaan oman kantansa äänestykseen joutuneessa asiassa....
Valitettavasti ei.
Keravalla (kuten muuallakin Suomessa) on melko vähän harvinaiskielistä kirjallisuutta, joten se luetaan tarkasti loppuun. Poistetaan siis vasta hyvin risaisena.
Olisikohan mahdollisuus lainata luettavaa? Joko Sinun tai asiakkaasi kortilla, vai olisiko putkalla yhteisökorttia?
Monikielisellä kirjastolla on monipuolisin valikoima harvinaiskielistä kirjallisuutta.
Amazon.com verkkokaupalla näyttäisi olevan myynnissä tamilinkielisiä e-kirjoja. Kenties putkassa voisi käyttää e-kirjan lukulaitetta?
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
