Itse epäilisin juurikin noita pyyhekumeja tai ns. hajukumeja ja myös joitakin hajustettuja mustekyniä, niissä oli todella vahva tuoksu 1980-luvulla - tuo kukkaistuoksu kuvaa sitä hyvin! Muistan siis saman myös omasta lapsuudestani. Muistan myös että kyniä ja pyyhekumeja vaihdeltiin koulussa.
Lisää muistoja noista hajukumeista löytyy alla olevista linkeistä:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006273859.html
https://www.facebook.com/80luku/posts/3287568771283233/
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2013/10/hajukumit
https://ylioppilaslehti.fi/dev/2000/12/tuote-tyttojen-tuoksuva-tilpehooritaivas/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hajukumeista-tuli-aikuisten-naisten-kerailykamaa/794634bf-684c-3eeb-a7e8-...
Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut Leena Virtasen kirjoittamaa ja Sanna Pelliccionin kuvittamaa Suomen supernaisia -kirjasarjaa, joka kirjastoluokitukseltaan menee tietokirjallisuuteen. Ulkoasultaan sarja on hieman kuvakirjamainen. Sarjassa on ilmestynyt teokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä, Fredrika Runebergistä, Larin Paraskesta ja Tove Janssonista. Etsimäsi kirja voisi näistä olla Minna! Minna Canthin elämä ja teot (2018).On myös mahdollista, että muistikuvasi viittaa Raili Mikkasen nuortenkirjoihin, joita hän on kirjoittanut tunnetuista suomalaisista henkilöistä, kuten Miina Sillanpäästä, Aino Kallaksesta ja Minna Canthista. Erityisesti Karhun kumarrus: Miina Sillanpään nuoruus (Otava 1996) ja Kunhan ei...
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Juhani, Juhana, Juho ja Juha ovat kaikki Johannes-nimen muotoja, mutta tietoa nimien ensimmäisestä käytöstä en löydä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun kautta voi katsoa väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimipalvelun mukaan ennen vuotta 1900 Juho on ollut etunimenä 15 504 henkilöllä, Juhana 1 435 henkilöllä, Juha 321 henkilöllä ja Juhani 213 henkilöllä.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) kerrotaan nimistä seuraavaa:
Juhani Ahon Juha (1911) on varmaan vahvistanut Juhan suosiota.
Vanhahtavaksi koettu Juhana on saanut entistä enemmän käyttöä 1900-luvun loppupuolelta alkaen…
Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho (...
Kappaleessa on kyse päättyneestä suhteesta. Kappaleen puhujaääni koettaa selventää entisen suhteen toiselle osapuolelle, että on liian myöhäistä yrittää korjata särkynyttä suhdetta. Mennyt rakastaja yrittää saada puhujan uskomaan, että hän on muuttunut ja että nyt kaikki olisi paremmin, mutta kappaleen puhuja ei usko enää tätä ja aikoo nyt siirtyä eteenpäin elämässä. Koko kappale oikeastaan toistaa tätä samaa sanomaa eri esimerkein mutta paras tiivistys löytyy seuraavasta säkeistöstä: "I was young and in loveI gave you everything but that wasn't enoughAnd now you wanna communicate(You know it's just too little too late)Go find someone elseIn lettin' you go, I'm lovin' myself" (JoJo - Too Little, Too Late) Oma suora käännökseni:...
Hei,
Anni Swanin kertomus nimeltä Joululapsi löytyy satukokoelmasta Anni Swanin sadut. Kokoelma löytyy Seinäjoen alueella pääkirjastosta ja Nurmon kirjastosta.
Helmet-hakuun ei valitettavasti ole saatu sellaista hakurajoitinta, jolla saisi esille juuri tällä hetkellä tietyn kirjaston hyllyssä olevan tietyntyyppisen aineiston. Tästä on kyllä tehty kirjastojärjestelmän toimittajalle kehitysehdotuksia.
Valmista listaa noista Helmetin käyttämistä koodeista ei ole, koska niitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan hakijan käytettäviksi, vaan Helmet itse muuntaa hakijan antamat hakurajoittimet kirjain- ja numerokoodeiksi ja niistä koostuvaksi hakulausekkeeksi. Kaikki käytettävissä olevat hakurajoittimet näkyvät tarkennetun haun lomakkeella.
Jos kuitenkin itse koet nopeammaksi hakutavaksi käyttää kirjaimista ja numeroista rakennettua hakulausetta kuin pudotusvalikoissa olevia rajoittimia, saat tietysti...
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Katkelma on peräisin Harry Martinsonin Intåget nimisestä esseestä. Lainus on aivan esseen alusta ja lause jatkuu (lika ny:)" den nordiska sommaren kommer till oss, med våren främst på galjonen." Teksti on julkaistu kokoelmassa Midsommardalen, Bonnier, 1938.
Kyseistä esseetä ei löytynyt suomeksi.
Lähteet:
Fennica – Suomen kansallisbibliografia
https://finna.fi
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1974/martinson-…
http://www.helmet.fi/record=b1396219~S9*fin
Valitettavasti en löydä varaustasi Lainaa kirjastolainen listasta.
Sellon Pajan tavoittaa Sellon kirjaston yhteisellä sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi
tai suoraan pajan numerolla 09 8165 7607 .
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan 55 vuotta täyttäneistä Tampereella asuvista 31,1 prosenttia on syntynyt nykyisen Tampereen alueella. Vakinaisesti Tampereella asuviin lasketaan kaikki, joilla on vuoden viimeisenä päivänä ollut Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmässä kotikuntana Tampere. Eli jos opiskelija on kirjoilla Tampereella, lasketaan hänet Tampereella vakinaisesti asuvaksi.
