Runon on kirjoittanut Saima Harmaja. Runon nimi on Rannalla. Se löytyy kokoelmasta Huhtikuu, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1932. Kokoelmasta on otettu näköispainos vuonna 2007. Runo löytyy myös seuraavista kirjoista: Sydämeni soi, Läheisyys ja Kootut runot.
Pia, Piia tulee latinasta ja tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää ja uskollista. Kansan keskuudessa Pia on tunnettu myös Zenobian ( kreik. `hän, jolle Zeus on antanut elämän') lyhenteenä.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY; Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy...
Kaikki valtimot, laskimot ja pienimmät hiussuonetkin mukaan lukien ihmisen verisuonten kokonaispituus on suuruusluokaltaan 100 000 kilometriä! Tämä tieto löytyy Kuopion kaupunginkirjastossakin olevasta teoksesta: ”Tunne itsesi – Hämmästyttäviä havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme” sivulta 21. Kyseinen teos on Valittujen palojen kustantama ja julkaistu suomeksi 1998. Sama tieto on mainittu myös useilla internet-sivuilla, muun muassa amerikkalaisen Indianan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivustolla osoitteessa http://soundmedicine.iu.edu/segment.php4?seg=189
Karvasmanteliöljyä voidaan käyttää mausteena leivonnaisissa kuten runebergintortuissa. Kaupoissa myytävä karvasmanteliöljy sisältää tavallisesti kasviöljyä ja bentsaldehydistä synteettisesti valmistettua karvasmanteliaromia. Tällaiset karvasmanteliaromit eivät siis sisällä mantelia. Perinteinen, aito karvasmanteliöljy on terveydelle haitallista suurina määrinä, joten sitä ei myydä elintarvikeliikkeissä.
Lisätietoa karvasmanteliöljystä:
http://www.kysy.fi/kysymys/runebergin-paivan-taas-lahestyessa-paadytaan…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvasmanteli%C3%B6ljy
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Päivö Oksalan arvostetussa käännöksessä sanat on käännetty yksinkertaisesti 'jää hyvästi' (Catullus Liber carminum, Laulujen kirja). Jukka Kemppinen puolestaan näyttää kääntäneen sanat 'Voi hyvin. Jää hyvästi' (Catullus, Kaikki runous). Oksalan käännös on tehty runomittaan, joten se vaikuttaa käännökseen ja sen pituuteen. Koska sekä ave että vale ovat sanoja, joita on käytetty tervehdyksinä, voidaan katsoa, että tässä on käytetty tyylikeinona toistoa ja käännös suomeen on luonteva näin. Kemppinen on tahtonut kääntää erikseen vielä sanan valere varsinaisen merityksen voida hyvin. Kumpikin käännösmuoto on käyttökelpoinen, vaikkakin voi olla, että jonkun lukijan mielestä suomen kielellä tervehdys 'voi hyvin' tuntuu liian korostetulta, kun...
Olavi Linnuksen kirjoittaman ja Heikki Katajan ohjaaman Vahtonen-kuunnelmasarjan jakso Vahtosesta huomenna vainaa esitettiin Yleisohjelmassa 5.4.1972.
Muistosanat Vahtoselle on nimeltään Tuulikki ja Olavi Linnuksen kirjoittama seitsemänosainen kuunnelmasarja, joka esitettiin radion Yleisohjelmassa 28.1.1976 alkaen.
https://www.hs.fi/aikakone/
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta.
Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla...
Justiinan nimipäivää on vietetty 16.6., mutta nimi on poistunut Suomen almanakasta vuonna 1928. Muistopäivä 16.6. viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Nikomedeian Justinan (rinnakkaismuoto Justiina) muistopäivä on 2.10.
(Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Vaalilaissa on hylkäysperuste "ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa." Laki ei toisin sanoen edellytä täsmälleen siellä kopissa seinällä olevien numeromallien mukaisia numeroita. Olennaista on, ettei numerosta saa jäädä epäselvyyttä. Useimmat numerot tuskin aiheuttavat ongelmia muuten kuin ihmisellä, jolle kirjoittaminen ylipäätään on hankalaa. Selvästi ongelmallisin pari ovat 1 ja 7, jos ei numeroon 7 piirrä väliviivaa ja ykköstä kirjoita pelkällä pystyviivalla. Myös 4 ja 9 voivat muistuttaa toisiaan, jos nelosen kirjoittaa ylhäältä yhteen (kuten tällaisessa tietokonetekstissä) tai yhdeksikön jättää avonaiseksi. Näissä kannattaa katsoa sitä mallia kopin seinällä, jos on vähänkin epävarma...
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa...
Kappaleen Kukkamekko esittää yhtye Mieskone ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Mieskonen. Kukkamekko löytyy Mieskoneen levyltä Kaislavene (1999). Nuotinnoksena se löytyy kokoelmasta Hits 98, Warner/Chappell Music Finland 1998.
Harrastajanahkurin käsikirjassa (1, 1999, tekijä Jouko Eskelinen) on tietoa aiheesta. Turkka Aaltosen kirjassa Vanhat hyvät erätaidot on luku saaliseläinten nahan parkitsemisesta, ja siinä yhdeydessä puhutaan hyvin lyhyesti myös kalannahasta.
Aiheesta on myös artikkeleita:
- Anton Kalland, Kalansaaliista käyttöesineeksi (Kalannahan käsittely ja kalannahka käsityömateriaalina), Erä 27(2008):3, s. 62—65
- Pirkko Niemistö, Kalastajan tytär pitää kalasta (Haastattelussa kalannahkataiteilija Liisa Saarni), Taitaja 2004:4, s. 62—63
- Eija-Liisa Kasesniemi, Villi kalannahka : uusvanha ekotuote (Haastateltavana kalannahkakäsityöläinen Liisa Saarni), Taito 90(1997):1, s. 40-41
- Antti Kähönen, Kalannahan parkitsija (Kalannahan parkitsemisen taitava...
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön...
Yliopistolain (558/2009) 6. pykälän mukaan
"Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search%5Btype%5D=p…
Luento-opetusta voi seurata, mutta merkinnän opintosuorituksesta saa vain yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija.