Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
Informaatiotutkimusta voi opiskella suomeksi Oulun ja Tampereen yliopistoissa ja ruotsiksi Åbo Akademissa (informationsvetenskap).LinkitOulun yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/informaatiotutkimusTampereen yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan-monitieteinen-koulutusÅbo Akademi: Informationsvetenskap https://www.abo.fi/amnen/informationsvetenskap/
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä ja yli viisimetrisissä purjeveneissä on oltava pelastusliivit kaikille veneessä olijoille, sanotaan poliisin kotisivulla, osoitteessa http://www.poliisi.fi
Viisaasti vesillä -kampanjan kotisivulla, osoitteessa
http://www.vesiturvallisuus.net/?p=6, kerrotaan eri pelastusliivityypeistä ja niiden käytöstä.
Merenkulkulaitoksen veneilyasiamiehen yhteystiedot löytyvät kampanjasivun kohdasta Yhteystiedot.
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Kyseessä on Lars Huldénin runo kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok (1987).Pentti Saaritsan suomennoksen runosta voit lukea teoksesta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, s. 254).
Nancy Butcherista ei löydy tietoa painetuista kirjailijahakemistoista ainakaan tällä hetkellä.
Internetistäkin hänestä löytyy vähän tietoa. HarperCollinsin sivulla http://www.harpercollins.com/authors/20170/Nancy_Butcher/index.aspx on lyhyt esittely hänestä. Ilmeisesti kyseessä on sama Nancy Butcher.
Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/ on vain linkki Mary-Kate ja Ashley kotisivulle http://www.mary-kateandashley.com/ ja sieltä ei kirjailijasta löydy tietoa.
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).