Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
Kääntäjä Kari Klemelä on koonnut listat käännöskirjallisuudesta eteläslaavilaiselta kielialueelta. Lista suomeksi ilmestyneestä kroatialaisesta kirjallisuudesta on internetissä osoitteessa http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Alku.htm. Samalta sivulta löytyy myös lista ruotsiksi ilmestyneestä kroatialaisesta, serbialaisesta ja bosnialaisesta kirjallisuudesta sekä lista suomeksi ilmestyneestä jugoslavialaisesta kirjallisuudesta (joissakin alkuteos on ollut nimenomaan kroaatiksi kirjoitettu). Useita näistä teoksista on saatavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Kroatialaista kirjallisuutta on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa myös jo...
Lappeenrannan maakuntakirjastolla on vuodelta 1959 tallessa paikallislehdet Etelä-Saimaa ja Kansan työ, joka oli alunperin Viipurissa julkaistu työväenlehti. Lehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea opintosalin mikrofilmihuoneessa. Lukulaitteessa on kopiointimahdollisuus A4-kokoiselle paperille ja mahdollisuus skannata ja lähettää.
Etelä-Saimaan vuosikerta on myös varastossa sidottuna valtavankokoisiksi niteiksi. Niitä saa luettaviksi, mutta niitä emme kopioi.
Opintosalista voi varata ajan mf-lukulaitteelle puhelinnumerosta (05) 616 2352 klo 10-18.
Tervetuloa tutustumaan vanhoihin lehtiin.
Koska et kerro kysymyksessäsi tarkemmin, minkälaisten oppilaitosten opettajia tarkoitat, on hieman vaikeaa vastata, mutta erilaisten opettajien rooleista löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia:
Wager, Petra: Etälukiolla eteenpäin : opetuksen ja opiskelun uudet etätuulet : Impact-tutkimuksen loppuraportti / [kirjoittajat: Petra Wager & Markus Aalto] Helsinki : Opetushallitus, 2000
Vuorinen, Raimo: Itsenäisiin valintoihin ohjaaminen : nuorten avoimet koulutusmahdollisuudet ja opettajan roolin muuttuminen / Raimo Vuorinen, Jouni Välijärvi. Helsinki : Painatuskeskus, 1994
Syrjäläinen, Eija: Oppilaiden ja opettajan roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä : etnografinen tapaustutkimus peruskoulun ja steinerkoulun ala-asteen 4. vuosiluokalta...
Kyllä voi palauttaa! Nykyään voi lainata ja palauttaa mihin kirjastoon tahansa. Myös yli kuntarajojen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
II lk. kuntoisuus- ja harrastusmerkin osalta ei ilmene, mikä taho ne on myöntänyt, joten valitettavasti en pysty kuin esittämään arvauksen niiden alkuperästä. Internetistä selvisi sen verran, että ainakin Suojeluskuntajärjestö on aikanaan myöntänyt tämän nimisiä merkkejä. Mutta sen tarkempaa tietoa niiden merkityksesta tai vaatimuksista ei ilmennyt. Ehkäpä lisätietoja voisi etsiä Suojeluskuntia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tässä muutama esimerkki:
Selén, Kari: Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Helsinki : WSOY, 2004.
Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt / Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. Helsinki : WSOY, 2001.
Vasara, Erkki: Valkoisen Suomen urheilevat soturit : suojeluskuntajärjestön...
Ainakin allaolevissa kirjoissa on kuvia ja tietoa hiiristä:
- Suomen nisäkkäät / Anders Bjärvall & Staffan Ullström
- Suomen nisäkkäät 1 ja 2 / toimittanut Lauri Siivonen
- Suuri Pohjolan nisäkäskirja / teksti: Torkel ja Elisabeth Hagström
Alla olevalta Helsingin yliopiston oppimateriaalisivustolta löytyy kuvat ja tietoa Suomen nisäkkäistä, mm. rotista ja hiiristä:
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/pdf/7-2-5-nisa…
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
Shizukon tytär -kirjaa löytyy monista kirjoista ympäri Suomen, joten se on mahdollista saada kaukolainaksi, ellei se kuulu oman kirjastosi kokoelmiin. Kaukolainatilauksen tekee oma kirjastosi, joten kannattaa pistäytyä siellä tai laittaa vaikkapa sähköpostia. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia.
Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kaksi osaa, Kaivattu ja Virheetön. Alkukielellä Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt yhteensä 13 osaa, joten suomentamattomia kirjoja on vielä paljon jäljellä (http://prettylittleliars.alloyentertainment.com/). Suomessa sarjaa julkaisee Gummerus. Kustantajan sivuilla (http://www.gummerus.fi) ei ainakaan vielä ole tietoa tulevista osista. Halutessasi voit...
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kirjastoteatteri tarjoaa ryhmille mahdollisuudet musiikin kuunteluun ja elokuvien katseluun. Kirjastoteatteria vuokrataan myös ulkopuolisille.
Sijainti: Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A, 3. krs
Väkimäärä: 10 henkilöä
Varusteet: Kotiteatteri varustus (DVD, VHS)
Hinnat ulkopuolisille:
(pääsääntöisesti välillä klo 10-20 tai sopimuksen mukaan):
71 euroa/päivä (alv 22 %)
12 euroa/tunti (alv 22 %)
Varausmäärä: enintään yksi päivä viikossa, 2 viikkoa eteenpäin.
Kuva kirjastoteatterista sivulla http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9289,9486,11900
Lisätiedot ja varaukset:
Anne Laaksonen, puh. (09) 7563 0644
sähköposti: etunimi.sukunimi@uiah.fi
Kimppataksi tai kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja verrattuna siihen, jos autoa käyttäisi yksin. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristövaikutuksia vielä enemmän. Autoilun aiheuttamasta ympäristökuormituksesta löytyy tietoa esimerkiksi ympäristökeskuksen sivuilta. Mittatikulla on havainnollistettu automatkan ja bussimatkan ympäristövaikutusten eroa. Sivustolta löytyy myös tietoa auton elinkaaren ympäristövaikutuksista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Näiltä sivustoilta löytyy tietoa liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä ja energiankulutuksesta:
http://lipasto.vtt.fi/
http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti404/sivu03.html
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa on vertailtu...
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Lakiuudistuksessa ei tähän ole tulossa muutosta. Laista Opetusministeriön sivulla, http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kopiosto tulee kuvaan mukaan, kun on kyse esim. kopionnista oppilaitoksissa.
"Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin. Suomalaiset tekijät ja kustantajat ovat antaneet Kopiostolle valtuudet myöntää puolestaan kopiointilupia." http...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan :ansainta=ansaitseminen, tulojen hankinta.
Ansaintateoria=teoria, jonka mukaan eläke on työntekijän ansaitsemaa palkkaa.
Ansaintatulo= tulo, jonka talousyksikkö saa tuotantoon luovuttamastaan työstä ja pääomasta.
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Käyttö- eli hallintaoikeustestamentissa saaja saa käyttää määrättyä omaisuutta, mutta ei saa sitä lopullisesti omistukseensa, sanotaan Leena Linnainmaan kirjassa "Lakiopas omaiselle". Tavallisesti hallintaoikeustestamentti on tehty lesken hyväksi.
Testamenttioppaita on kirjastoissa useita, ja ne löytyvät helposti kirjaston tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi. Käytä esim. aihehakua ja hakusanana testamentti. Myös Internetistä löytää Google-haulla hyödyllisiä viitteitä.
