Tuusulan kirjastossa ei tällaisia karttoja ollut. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-palvelun kautta löytyi tieto Tuusulan pitäjänkartoista 1920-50-luvuilta. Nämä kartat ovat Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMap…
Kysyin kartoista myös Tuusulan museosta. Palaan asiaan, kun saan sieltä vastauksen.
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor
https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Varauksesta tulee ilmoitus tekstiviestitse, sähköpostilla tai postitse. Kannattaa tarkistaa, että omat yhteystiedot ovat Helmetissä oikein kirjautumalla omiin tietoihinsa osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fhaku.hel… .
Pahoittelen, että kysymykseesi ei ole vastattu aiemmin. Mikäli ette ole kuukausikaupalla lomalla, ei ole mitään hätää. Jos kyse on lastenkirjasta, siitä ei mene myöhästymismaksuja, vaikka se palautuisikin myöhässä. Kirja kannattaa kuitenkin palauttaa loman jälkeen mahdollisimman pian. Aikuisen kortilla lainattu lastenkirja voi kuitenkin aiheuttaa lainauskiellon mikäli kirja on myöhässä yli 60 päivää. Yli 60 päivää myöhässä olevan kirjan vuoksi aikuisasiakas voi myös joutua maksamaan perintäkuluja.
Nummisuutarit on käännetty englanniksi, muttei espanjaksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1342372?sid=4784842757
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
Laman varjosta uudelle vuosituhannelle / Laura Paija, 1997 -teosta ei ole Tikkurilan kirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseinen kirja löytyy ja on tällä hetkellä saatavissa Pasilan, Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoista. Lähikirjastoosi saat kirjan tulemaan tekemällä siitä varauksen osoitteessa www.helmet.fi, jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku tai käväisemällä kirjastossa. Varauksen hinta on 0,50 €/kirja.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rc.px/
Tilastokeskus tarjoaa väestöä koskevaa tietoa. Ylläolevasta Tilastokeskuksen tietokannasta ei ole mahdollista valita tietoja syntymävuoden perusteella, mutta voit valita vuoden 2019 sekä ikäluokat 60-64 ja 65-69. Tietokannan mukaan 60-69 -vuotiaita eli 50-luvulla syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2019 lopussa 716 579.
Puhelimen Seek-sovellus tunnisti Lehväluteeksi Seek
ja Ötökkätieto.fi vahvisti tunnistuksen. Ötökkätieto
Vaikeammin tunnistettavissa lude-lajeissa auttaa teos Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne. Helmet
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Hei!Kudo kodittomille -artikkelissa ohjattiin muun muassa Marttojen ja Yhteishyvän sivuille. Olisikohan ohje ollut jollakin näistä sivuista? Listaan alle artikkelissa olleet ohjelinkit:Martat: PerusvillasukatLankamaailma: sukkataulukkoNovita: aikuisen joustinneulepipoYhteishyvä: lapaset - kolme perusohjettaKässämartat: säärystimet ja kämmekkäätToivottavasti oikea ohje löytyisi näistä!
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman...
1. Korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä yliopistossa suoritettua
alempaa tutkintoa että ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
2. Kirjastonhoitajan pätevyyteen vaaditaan 35 ov kirjastoalan opintoja joko
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu.
20 ov antaa pätevyyden kirjastovirkailijan toimiin/virkoihin.
Kunnat voivat nykyisin itse määritellä pätevyysvaatimuksensa. Yleensä
varmaan tulkitaan, että appro 15 ov + 5 ov cum laudesta täyttää asetuksen
vaatimukset. Näin ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
---------------
Katri Niskanen
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .