Kysyjän etsimä ohjelma oli Trollz.
-------------------------------------------
Kollega ehdotti lasten toimintasarjaa Mighty Morphin Power Rangers, josta on tehty myös elokuva.
https://www.imdb.com/title/tt0106064/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mighty_Morphin_Power_Rangers
Myös nämä sarjat sopisivat vastaajien mukaan kuvaukseesi ohjelmasta:
Trollz
https://fi.wikipedia.org/wiki/Trollz
ttps://www.imdb.com/title/tt0482436/
Kapteeni Planeetta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Planeetta
(Valitettavasti lastenohjelman nimi ei ole selvinnyt. Tiedustelen sitä vielä kirjastoammattilaisten valtakunnallisen sähköpostilistan kautta ja palaan asiaan, mikäli vastaus löytyy.
Tunnistaisiko joku lukijoista...
Haulla toinen maailmansota Pariisi löytyy Kirjasampo.fi:stä mm. seuraavat
Hassel Sven, Tuhotkaa Pariisi; Petetty armeija; Rumputuli (sotakirjallisuus)
Wallner Michael, Pariisin huhtikuu (rakkausromaanit)
Stiernstedt Marika, Atentaatti Pariisissa (ilmestynyt v. 1944)
Deforges Regine, Sininen polkupyörä; Viettelysten Pariisi; Rakkauden riemukaari (rakkausromaanit)
Patrick Modiano Kehäbulevardit
Orringer Julie, Näkymätön silta
Lisää kaunokirjallisia teoksia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/toinen%20maailmansota%20parii…
Myös Helmet.fi:ssä kannattaa hakea noilla sanoilla, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28toinen%20maailmansota%2…
Saat sekä faktaa että fiktiota ja voit tehdä haluamastasi....
Kuvauksesi kuulostaa aivan Marianne Curleyn kirjalta Muinainen taika - joskin tyttö asuu kirjassa isoäitinsä kanssa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4663
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivuilla kerrotaan, että
Paasilinna ei voi vastata sähköposteihin, koska aika menee kirjoittamiseen.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivun osoite on
http://www.artopaasilinnanseura.fi/.
Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Vuoden 2015 Journal of Camus Studies-lehdessä Giovanni Gaetani on sitä mieltä, että kirje josta tuo lainaus on, on suurelta osin väärennös
A false (honeyed) letter
‘My dear, in the midst of hate, I found there was, within me, an invincible love. In the midst of tears, I found there was, within me, an invincible smile. In the midst of chaos, I found there was, within me, an invincible calm. I realized, through it all, that in the midst of winter, I found there was, within me, an invincible summer. And that makes me happy. For it says that no matter how hard the world pushes against me, within me, there’s something stronger – something better, pushing right back. Falsely yours, Albert Camus
While Camus is not the author of this honeyed...
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
Sirkka Turkan runo Savinen ranta kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (1978) on käännetty englanniksi. Voit lukea runon teoksesta A sure star in a moonless night (translated by Emily Jeremiah, Waterloo Press, 2013). A sure star in a moonless night -teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.https://helmet.finna.fi/
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Kyseistä kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi/. Saman alan kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla: muisti, kehittäminen. Läheltä aihetta löytyi kirja: LORAYNE, Harry : How to develop a super power memory, kirja on Helsingin pääkirjastossa. Kannattaa myös käydä lähikirjastossa tarkastamassa löytyykö kirjaa muista yleisistä kirjastoista, jolloin siitä tehdään kaukolainavaraus. Samalla tarkastetaan olisiko se mahdollisesti yliopistojen tai korkeakoulujen kirjastojen kokoelmassa. Tervetuloa kirjastoon.
Kirjasto pistänee sen heti hankintalistoilemme, kunhan sitä tulee tarjolle. Sitä, milloin se tulee lainattavaksi, kannatta seurata oman kirjastosi aineistotietokannasta tai Frank-monihausta.
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle...
Pasilan kirjasto Helmet-kirjavarastosta näyttäisi löytyvän Eeva-lehtiä vuosilta 1965-80. Se käy ilmi osoitteesta http://www.helmet.fi/download/noname/%7BA1BE3C47-7E64-477A-B128-6ACDA5F… löytyvästä varastolehtiluettelosta. Lehden saa varastosta milloin tahansa kirjaston ollessa auki pyytämällä sitä asiakaspalvelutiskiltä.
Pasilan kirjastossa on mahdollista ottaa kopioita lehdestä tai skannata sivuja sähköpostiin tai muistitikulle. Pasilan kirjaston käyntiosoite on Kellosilta 9, ja osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey… löytyvät muut yhteystiedot.
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)