Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että Eteläranta 8:ssa nykyisin sijaitseva rakennus on nimeltään Kirkon talo (ruots. Kyrkans hus) ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintorakennus. Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto ostivat Kirkon talon vakuutusyhtiö Ilmariselta vuonna 2012 ja Kirkkohallitus muutti tiloihin kesällä 2014. Arkkitehtitoimisto Ola & Ethel Hanssonin suunnittelema talo on alun perin rakennettu Finska Ångfartygs Aktiebolagetin eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) toimistoksi vuonna 1955. SHO:n jälkeen talossa ovat toimineet muun muassa Japanin Suomen-suurlähetystö ja asianajotoimisto Hannes Snellman.Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus ei ole ollut asumiskäytössä.Lisätietoja...
Deutsche Bundesbank on tehnyt vertailusivuston saksan markan arvolle vuodesta 1873 alkaen.Sen mukaan 1 saksanmarkka vuonna 1942 vastaa 4,60 €. Linkki sivustolle.
Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
Voit hakea kirjaa lähikirjastojesi kokoelmista Helmet-verkkokirjastosta. Verkkokirjastossa voit myös tehdä kirjaan varauksen, niin saat sen lähikirjastoosi. Tarvitset varaamiseen kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin. Mikäli haluamaasi kirjaa ei löydy Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmista, voit tehdä siihen kaukolainapyynnön verkkolomakkeella.
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen kaukopalvelu: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Manja voi olla hellittelymuoto venäläisestä nimestä Maria. Se on myös muunnos Suomessakin käytetystä nimestä Amanda.
Runar Schildtin Lihamylly-teoksen Manja on puolalaissyntyinen. Nimen puolalainen kirjoitusasu olisi Mania ja se on hellittelymuoto nimestä Maria.
https://www.doria.fi/handle/10024/146139
https://www.babynamespedia.com/meaning/Manja
https://nimikirja.fi/Amanda
https://sjp.pl/Mania
Kokonaista kirjaa Satu Silvosta ei ole kirjoitettu. Jarmo Niemisen, Sanna Pietiläisen ja Vesa Ruuskan kirjassa Tenavasta tähdeksi äidit kertovat lapsistaan. Siinä myös Satu Silvon äiti kertoo tyttärestään.
Lehtiartikkeleita ja haastatteluja hänestä on runsaasti. Tässä muutamia:
-Satu Silvo elää unelmaansa (Anna 2005, 43, s. 10-13)
-Satu Silvo uskoo kasvissyönnin edistävän terveyttä ja auttavan jaksamaan (Animalia 2005, 3, s. 12)
-Pimeän läpi kulkenut Satu Silvo: "Ihminen luo itse kohtalonsa (Eeva, 2005, 5, s. 22-26)
-Luistelutunti Satu Silvon kanssa : piruetteja ja rakkausneuvoja (Anna, 2004 11, s. 34-38)
Artikkelitiedot löytyvät lehtiartikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään...
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä...
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Kuvasta oli hieman vaikea saada selvää ja tutkimme hyönteiskirjoista kuvia mm. yökkösistä, koista, kehrääjistä ja mittareista. Hieman arvaukseksi menee mutta vahvimmat ehdokkaat ovat Kääpiöhämy-yökkönen tai Metsäsurviaiskoi.
Valitettavasti kuvien perusteella ei pystynyt tunnistamaan seinälautasen signeerausta.
Lautasen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä, mahdollista tekijää.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi nämä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
