Kolikon keräilyarvo muodostuu kolikon kunnon sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten aivan tarkkaa arviota ei kirjallisista lähteistä kannata hakea.
"Suomen rahahinnasto 2005" -tyyppisestä, ruotsinmaalaisesta keräilijän oppaasta, esim. Tonkinin "Myntbokenista", voi hakea kolikon viitteellisen arvon. Ruotsin 2. äyrin kolikko vuodelta 1897 on vuonna 1993 julkaistun "Myntbokenin" mukaan arvoltaan Ruotsin kruunuissa 1-425, kolikon kunnon mukaan.
Kolikon tämänhetkisen arvon tietänee parhaiten numismaattisten erikoisliikkeiden henkilökunta.
Ruotsin vanhoista rahoista voi lukea Svenska Numismatiska Föreningenin Internetsivuilta, osoite on http://www.numismatik.se/numismatik/numismatik_samla.jsp
Hyvä tiedonlähde numismatiikkaa harrastaville...
Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen.
"Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko...
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Watanaben musiikkia löytyy vain niiltä videotallenteilta, joilla on on hänen musiikkiaan. Suomalaisissa kirjastoissa näyttää olevan vain vuodelta 1981 peräisin olevan Sandybell-nimisen animesarjan tallenteita.
Esimerkiksi nettikauppa Amazon näyttää myyvän Watanaben musiikkia sisältävää kokoelmaa "One Man's Music" varsin kalliiseen hintaan (vähintään 25 dollaria tai Englannin puntaa). Muita vain hänen musiikkiaan sisältäviä äänitteitä en pikaisella etsimisellä löytänyt.
Heikki Poroila
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Menieren taudista on kirjoitettu kirja Ojala, Mikael
Teoksen nimi Huimaako? / Mikael Ojala ; [piirrokset: Anu Karjalainen]. [Helsinki] : Etukeno, 2007 (Juva : WS Bookwell) sekä myös
Menieren tauti : lääkärit ja potilaat kertovat / toim. Joy Soiniemi ; kust. Uudenmaan Meniere-yhdistys, 1993. ISBN 951-96860-0-2.
Kannattaa tutustua Suomen Menieren liiton kotisivun artikkeleihin, kirjallisuusviitteisiin ja keskusteluihin, http://www.suomenmeniereliitto.fi/ .
(Päiv. 11.2.2008)
Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975.
Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c…
http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html
http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Baskeista löytyy tietoa osoitteissa
http://tanjani.avenet.fi/ranska/liite/liiteapu.html
http://kotinetti.suomi.net/espanjaseura.oulu/page6.htm
Lisäksi voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
mistä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy seuraavaa kirjaa: Kurlansky,Mark: The Basque history of the world.
Vaukuttaa siltä, että kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Ruotsissa se on Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sinun on mahdollista saada se kaukolainaksi kotikirjastosi kautta. Tässä on tietoa Espoon kaupunginkirjaston kaukolainauksesta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;641;7119;85…
Kirjastot.fi-sivujen kautta voi tehdä hakuja Frank-monihausta, josta löytyvät suomalaisten kirjastojen aineistotietokannat.
Sivuston kohdasta Kirjastot > muita kirjastoja, kirjastojen tietokantoja ja verkkopalveluita pääsee mm. monien ulkomaisten kirjastojen aineistotietokantoihin.
Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä...
