Makupalat -linkkikirjastoon on koottu kaikkea mahdollista lastenkirjoista, -kirjoittajista ja kirjoittamisesta: kirjailijan työ ja kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/1746/hae?category=114628&sort=title&order…, lastenkirjallisuus, https://www.makupalat.fi/fi/k/43/hae?category=114629&sort=title&order=a…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, josta
varmaankin on teille hyötyä :
Tucker, Nicholas The child and the book--a psychological and literary exploration. Cambridge University Press, Cambridge, 1991, Repr., ix, 259 s., nid.
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1
Kappaleen nimi on Sandilandi, ja se löytyy Eepos-kirjastoista CD-levyllä Lasten parhaat 1+2=32
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=sandilandi&type=AllFields…
Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan.
Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta.
Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan.
Hufvudstadsbladetin artikkelissa ...
Miina ja Manu cd-satuaarteet -paketeissa on kaksi Miina ja Manu -kirjaa ja niiden tarinat cd-levylle luettuina. Kuopiossa paketteja on lainattavissa noin 30 erilaista, tässä lista . Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, kun kirjautuu sinne kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusissa Miina ja Manu -kirjoissa on qr-koodi, jonka avulla kirjat pääsee myös kuuntelemaan.
Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
CC-lisensoinnin ehdot vaihtelevat, joten vastaus riippuu osittain näistä ehdoista. Kysymyksessä on kuitenkin olennaista se, ovatko kirjasto ja yksityinen kansalainen samassa asemassa lisensoidun musiikin käyttäjinä.
Ellei lisenssiehdoissa ole erikseen mainittu, että käyttäjän täytyy olla luonnollinen henkilö eli ihminen, ei eroa välttämättä ole. Kysymyksessä olleista esimerkeistä ensimmäisessä ei kuitenkaan ole kysymys kirjaston käytöstä, vaikka linkki olisi kirjaston sivuilla. Vain siinä tapauksessa, että kirjasto tarjoaa kyseisen videon omalta palvelimeltaan, sitä voitaisiin pitää kirjaston toimintana.
Myös toisessa esimerkissä ratkaisevaa on, kuka käyttää näin koottua videota julkisessa tilaisuudessa. Jos tilaisuus on kirjaston...
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy jonkin verran joululehtiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Ne löytää PIKI-verkkokirjastosta hakusanalla "joululehdet".
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Liikenne- ja viesintäministeriölla on julkaisusarja Suomalainen televisiotarjonta. Julkaisuja voi hakea asiasanalla televisiokanavat.
Vuosina 2004-2005 Suomessa oli neljä analogista ja viisi digitaalista kanavaa, esimerkiksi TV 1 ja TV 2, YLE Teema, MTV3 ja Subtv (lähde Suomalainen televisiotarjonta 2004 ja Suomalainen televisiotarjonta 2005).
Onnen hetkiä nimisiä lauluja on neljältä eri tekijältä.Kari Kuuva 1977, Leo Siirtola 1981, Pekka Lintula 2010 ja Pedro de Pajaro 1997. Linkki Fono tietokantaan.
Kyseessä on Aino Pervik. Tarkoittamanne saturomaani on vironkieliseltä nimeltään Kunksmoor. Se on suomennettu nimellä Konkkamuori. Helsingin kaupunginkirjaston saatavuustiedot voitte tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Kirjailijoiden omiin elämänkokemuksiin perustuvia romaaneja on mm. seuraavia: Kreetta Onkeli, Ilonen talo; Benjamin Lebert, Kreisi; Ranya ElRamly, Auringon asema; Viktor Astafjev, Selville vesille; Zlata Filipovic, Zlatan päiväkirja; Ishmael Beah, Leikin loppu: lapsisotilaan muistelmat; Uzodinma Iweala, Ei kenenkään lapset (myös lapsisotilaista); Nicky Cruz, Juokse poika juokse; Anne Frank, Nuoren tytön päiväkirja; Umayya Abu-Hanna, Nurinkurin.
Torey Hayden on erityisopettaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja kokemuksistaan oppilaidensa kanssa, mm. Pöllöpoika.
Celia Rees, Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista (en tiedä onko ihan tositarina).
Jana Hensel,...
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
R. E. Toresenilta on suomennettu kahdeksan kirjaa: Hevoskuiskaajan arvoitus, Kadonneiden rahojen arvoitus, Metsän arvoitus, Murheellinen arvoitus, Murtovarkaiden arvoitus, Pyromaanin arvoitus, Ranskalainen arvoitus ja San Silvon arvoitus. Kirjat on alun perin kirjoitettu norjaksi, mutta julkaistu Ruotsissa, myös suomenkieliset. Kirjailijasta ei valitettavasti löydy tietoja. Kirjat kuuluvat Pollux-hevoskerho-sarjaan. Ehkä kerhossa tiedettäisiin tekijästä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Datanomiharjoittelijamme neuvoi, että tällaisen sivun voisi tehdä CSS-ohjelmalla.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Korpela, Jukka: CSS-tyylit. Kirja on saatavina myös sähköisenä. Lataamiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnusluvun/PIn-koodin.
Lataamisohje:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
