Raili Mikkasesta löydät tietoja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Sen on toimittanut Ismo
Loivamaa v. 2001 ja sen löydät kirjastossa luokasta 86.11.
Internetistä löydät tietoja hänestä Suomen Nuorisokirjailijoiden matrikkelista, osoite on
www.nuorisokirjailijat.fi
(Sinne pääsee myös Lastenkirjaston linkkien kautta.)
Sieltä saat mm. hänen koti- ja sähköpostiosoitteensa.
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Kyseinen kuunnelma on Yleisradion tuotantoa. Heidän arkistoaineistoaan voi tiedustella tällä lomakkeella.Kirjallinen versio kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston sekä Jyväskylän että Turun yliopiston kirjaston kokoelmista, joista sen voi tilata kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston kaukolainauslomake.
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Amazing grace on skotlantilainen kansansävelmä. Se on suomennettu ainakin nimellä Laupeuden ääni. Tieto on peräisin suomen kansallisdiskografiasta Violasta:
https://finna.fi
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Pari esimerkkiä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) tekemällä asiasanahaun sanalla "verkkoaineisto". Luettelointisäännöt löytyvät teoksesta
Suomalaiset luettelointisäännöt : Elektronisen aineiston kuvailu--[Elektronisen aineiston kuvailusääntötyöryhmä: Ritva Sundquist (pj.) ... et al.] BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999, 112 s., 30 cm, nid. 951-692-446-8.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
