Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Kirjassa Maailman taiteen historia, kirjoittanut Hugh Honour & John Fleming on hyvä slostus ja analyysi Isenheimin alttarista.
Englanniksi löytyy myös tietoa netistä:
http://www.wga.hu/frames-e.html?/html/g/grunewal/2isenhei/
Reijo Mäen novelli Ei heilaa helluntaina sisältyy novellikokoelmaan Ehtookellot (Otava 2007). Tästä syystä saat HelMet-hakusi tulokseksi kyseisen teoksen.
Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka...
Aiheesta voi etsiä kirjoja Helmetin tarkennetulla haulla. Yhdeksi aiheeksi laitetaan 1960-luku, toiseksi aiheeksi esimerkiksi kulttuurihistoria ja kieleksi suomi.Esimerkiksi nämä kirjat saattaisivat sopia hakuusi:Kultaiset vuosikymmenet : ilon ja kasvun vuodet 1950-1969 (Valitut Palat / CIL Suomi Oy 2023)Suomalaisen arjen suuri tarina (WSOY 2010)Suomalaisen arkkitehtuurin 60-luku : konstruktivismi ja järjestelmäajattelu (Rakennustieto 1994)Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 (Designmuseo 2012)Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi : näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin (Arkkitehtuurimuseo 2016)Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä (Lahden taidemuseo 2008)Huokuna, Tiina. Vallankumous kotona! :...
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Varauksia ja lainojen uusintoja ei voi toistaiseksi tehdä internetin kautta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Asia on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla internetin kautta osoitteessa http://www.lib.plussa.fi ja sinne pääsee myös kirjastojen kotisivujen etusivuilta suoraan, mutta varaukset täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Lainojen uusinnan voi hoitaa joko puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min+pp.maksu) tai käymällä paikan päällä jossakin kirjastossa.
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Usko Laukkasen lastenkirja Tupsu, orava (1990) sekä kirjaan liittyvä äänikasetti ovat lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Omassa lähikirjastossasi teosta ei näytä olevan. Voit tilata kirjan ja kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
Fossiiliksi kutsutaan monenlaisia muinaisten eliöiden jäännöksiä kuten kivettymiä, painaumia ja meripihkan sisään jääneitä eläimiä. Kivettymäfossilissa kuolleen eliön kuori tai luusto on korvautunut pitkän ajan kuluessa jollain mineraalilla. Tavallisesti kyseessä on jokin ns. kivimineraali, mutta kuten kysyjän linkin esmerkki näyttää, sopivissa olosuhteissa myös kuparin kaltainen metalli saattaa toimia fossiilin oman aineksen korvaajana.
Kiitos linkistä, en ole itse aiemmin nähnyt tällaista kuparifossiilia, vaikka olen ollut fossiileista aina kiinnostunut!
Heikki Poroila
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Tietoja Benjamin Franklinia käsittelevistä kirjoista pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa saat sivulta http://www.helmet.fi/search*fin esim. kirjoittamalla kohtaan AIHE 'Franklin, Benjamin'. Itäkeskuksen kirjastossa näitä kirjoja ei näytä olevan. Useimmat ovat varastossa, joka on Pasilan kirjastossa (käyntiosoite Kellosilta 9). Kirjat voi myös tilata Itäkeskuksen kirjastoon, varausmaksu on 0,50 euroa/varaus, toimitusaika pari päivää.
Edellä esitetyn haun antamista suomenkielisistä teoksista voi erikseen suositella seuraavia
Lehtonen, J.V.
Benjamin Franklin. - Helsinki, 1918. - 227 s.
Arvidsson, Stellan
Benjamin Franklin : yleisnero. - Turku, 1945. - 280 s.
Scheibler, H.
Kirjanpainaja Benjamin Franklin. - Helsinki, 1921. - 102 s.
(Tässä...
Cassandra-nimiselle henkilölle ei ole nimipäivää suomen- eikä ruotsinkielisessä tai saamelaisessa almanakassa. Nimi ei esiinny myöskään ortodoksisessa almanakassamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
USA:ssa Cassandra viettää nimipäiväänsä 9.5.
http://www.americannamedaycalendar.com/female_c.html
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
