Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Koulukuraattorin työstä on tehty suomeksi alla olevat väitöskirjat. Tiedot ovat peräisin yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDAsta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa. Aineiston saatavuustiedot näkyvät niinikään LINDAsta. Jotkut väitöskirjoista saattavat kuulua myös yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Sipilä-Lähdekorpi, Pirkko: "Hirveesti tekijänsä näköistä" : koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla (Finn lectura, 2004)
Hovila, Helena: Opettajan ja oppilaan kohtaaminen koulusituaatiossa (Tampere University Press, 2004)
Myös verkkojulkaisuna:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6073-1.pdf
Lipiäinen, Toivo: Oppilashuolto ja erityisesti koulukuraattorin rooli (Turun yliopisto, 1977)
Termillä "oppilashuolto" löytyy seuraavat väitöskirjat...
Makupalat -hakemistossa on runsaasti pelilinkkejä. Joukossa on myös suomalaisten ja ulkomaisten pelien imurointipaikkoja. Osoite on http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=23913b9f-7ed2-42e5-ade6…
Voit myös etsiä yksinkertaisesti Googlesta esim. hakusanoilla ladattavat pelit. Lopuksi pari linkkivihjettä
http://www.pelikulma.net/pelit.php
http://www.peliparatiisi.net
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ehkä jokin seuraavista teoksista on kysytty teos:
Bagge, Paula : Sisustus luo kodin, 2007
ISBN: 9789510332047
Elmquist, Dorrit ; Wolfgang, Birgitta ; Kivelä, Päivi [kääntäjä] : Viihtyisiä ja valoisia koteja, 2006
ISBN: 9789510315842
Wilson, Judith
Viihdytään kotona : kodikkaita ja toimivia sisustusratkaisuja, 2006
Katajavuori, Riina, Mennään jo kotiin. Kuvittanut Salla Savolainen. Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Valitettavasti et voi suoraan päivittää omia tietojasi verkkokirjastoon. Voit lähettää uuden sähköpostiosoitteesi lomakkeella kirjaston kotisivuilla osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ (Asiakkaan opas->lomakkeet->osoitteenmuutos) tai ilmoittaa sen sähköpostitse kirjaston neuvontaan osoitteella neuvonta@hameenlinna.fi tai puhelimitse 03-621 2598.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
