Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
Kysymäsi kansanlaulu on suomennettu nimellä Kuu kun yllä vartioitsee. Tekstin käännöksestä vastaa Aale Tynni.
Käännös löytyy ainakin nuottijulkaisusta Rouva Satakieli (WSOY 1985), joka sisältää käännöksiä keski- ja eteläeurooppalaisista kansalauluista. Teoksesta löytyvät suomen- ja alkukieliset sanat, melodia ja sointumerkit.
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-...
1960-luvun ohjelmia on harvakseen tallella.
Eikä niistä juurikaan ole sisältöselvityksiä.
Valsitunut arvauksemme on Spede Show tai Speden saluuna, jotka pyörivät 1960-luvulla.
Tai VEK. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 60-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa.
Jatkamme selvittelyä.
Lähteitä:
Annala, Jukka
Toopelivisio
Helsinki : Teos, 2006.
Marjamäki, Tuomas
Spede, nimittäin
Jyväskylä : Docendo, 2017
Elävä arkisto: Jukka Virtanen & Matti Kuusla 80 vuotta
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-j…
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/vek-oli-1960-luvun-viihteen…
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Keenen nimellä ovat kirjoja kirjoittaneet mm. Mildred Wirt Benson ja Harriet Stratemeyer Adams, joka oli idean isän Edward Stratemeyerin tytär. Lukuisia muita kirjoittajia löydät ja muuta lisätietoa asiasta saat esim. seuraavilta www-sivuilta:
http://www.thrillingdetective.com/nancy.html
http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen...
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja ja muistikuvia kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Muukalaisuus-teeman klassikkoja ovat mm. Julia Kristevan Muukalaisia itsellemme (Gaudeamus 1992)ja Georg Simmelin Suurkaupunki ja moderni ja elämä : kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (Gaudeamus 2005). Ensinmainitussa tarkastellaan toiseutta ja vierautta lähinnä filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, toinen taas lähestyy aihetta kaupunkisosiologian keinoin.
Hieman uudempaa materiaalia aiheesta löydät mm. Mikko Lehtosen toimittamasta kokoomateoksesta Suomi toisin sanoen (Vastapaino 2004). Siinä erityisesti artikkeli Vieraus ja viisaus esittelee aiheen tutkimusta laajasti käyttäen esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisesta siirtolaisiin ja muukalaisiin. Siirtolaisuustutkimuksesta saat lisää tietoa mm. Minna Domanderin...
Taloyhtiöiden lakiasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kiinteistöliittoon, joka on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kiinteistoliitto.fi/
Kun olet kirjautunut sisään oikeasta yläkulmasta, niin poistuminen omista tiedoista tapahtuu samasta oikeasta yläkulmasta: siinä on valkoinen hahmo (pää ja hartiat) ja nimi, jolla olet kirjatunut sisään. Viereisestä valkoisesta alaspäin osoittavasta kolmiosta klikkaamalla avautuu ikkuna, jossa on vaihtoehto: Kirjaudu ulos.
Kyllä kirjastoilla on lupa myydä poistettuja kirjoja ja useimmat niin tekevätkin. Varmuudella en pysty sanomaan, mikä on oman kotikuntasi käytäntö.
Mars-sarjaa on varmasti siksi vähän liikkeellä, että siitä ei ole hiljattain otettu uusintapainoksia ja toisaalta se on klassikko, joka mielellään halutaan kokoelmissa pitää. Varmasti jossain vaiheessa, kun uusi painos tulee markkinoille, vanhoja alkaa tulla myös poistokirjojen joukkoon. En osaa muuta neuvoa antaa, kuin että koeta jaksaa vielä odotella.
Antikvariaateista olet varmaan jo etsinytkin. Vielä kehottaisin sinua kysymään suoraan omasta kirjastostasi heidän myyntikäytäntöään. Jotkut kirjastot ottavat myös varauksia joihinkin kirjoihin siten, että kun ne lopulta tulevat poistoon, on...
Tavallisista kirjastoista käyntien ja lainausten perusteella pienin on Suomenlinnan kirjasto. Vuonna 2017 kävijöitä oli 20 815 ja lainauksia 19 075. Sakarinmäen lastenkirjasto, joka toimii koulussa, on vielä pienempi (käyntejä 4688 ja lainauksia 8430). Myllypuron mediakirjaston lainaus on pienempi kuin Suomenlinnan (18 270), mutta vastaavasti käyntejä on kertynyt 105 270.
