Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,...
Artikkeli on Lakiuutiset-verkkopalvelussa. Tätä palvelua ei ole kirjastoissa. Palveluun on jonkinlainen käyttöoikeus oikeustieteen opiskelijoilla ja lakimiesliiton jäsenillä. Tietoa palvelusta ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.lakiuutiset.fi/
On olemassa ainakin kolme Kuin varas yöllä -nimiseksi suomennettua elokuvaa. Frank Borzagen melodraama on vuodelta 1937, Donald W. Thompsonin kauhufantasia vuodelta 1979 ja Douglas Day Stewartin jännityselokuva vuodelta 1984. Tietoa näistä elokuvista löytyy kansallisfilmografia Elonetin kautta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/kuin%20varas%20y%C3%B6ll%C3%A4
Mikään näistä elokuvista ei taida käydä hengellisestä elokuvasta. Näitä elokuvia ei ole suomalaisissa kirjastoissa.
Olisiko sinulla tarkempaa tietoa etsimästäsi elokuvasta?
Helmet e-kirjastosta, kohdasta tietokannat löydät Frank monihaun.
Kokeilin hakusanaa Sargon kaikkiin yliopiston kirjastoihin ja sain tulokseksi paljon englanninkielistä aineistoa.
Esim. Dietrich, Manfried:The Babylonian correspondence of Sargon and Sennacherib / by Manfried Dietrich ; illustrations edited by Julian Reade. löytyy Kaisa-kirjastosta Helsingistä
Helmet löytää vain mainitsemiasi yleisteoksia.
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Bernard Haitinkin johtamia Mahler-tulkintoja CD-levyllä löytyy Suomen kirjastoista. PIKI-kirjastoista löytyy kaksi levytystä ensimmäisestä ja yksi toisesta sinfoniasta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Oman kirjastoalaueesi ulkopuolelta löytyy enemmän CD-julkaisuja: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Seitsemännen sinfonian levytyksiä löytyy ainakin Turusta ja Vaasasta:
https://finna.fi/Record/vaski.190045
https://finna.fi/Record/vaasa.135804
Näiden muiden kirjastojen aineistoa voi tilata omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Andersen, H. C.
Kootut sadut ja tarinat. 1 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Porvoo : WSOY, 1951
470 sivua : kuvitettu
Kysymäsi satu on H.C. Andersenin "Matkatoveri". Löydät sadun mm. Andersenin Koottujen satujen ensimmäisen osan sivulta 54.
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto kerää vuosittain lainauskorvausten tilittämistä varten teoskohtaiset tiedot koko Suomen kirjastojen lainaustapahtumista ja on näiden tietojen pohjalta koostanut vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listat: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2019/
Muutoin yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole, mutta monet kirjastot julkaisevat omia listauksiaan lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmat lastenkirjat 2020: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Lainatuimmat_la…
Pirkanmaan PIKI-kirjastojen lainatuimmat teokset 2020: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/-/mita...
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä.
Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002.
On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949.
Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta?
Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
