Valitettavasti kukaan ei tunnistanut kuvailemaasi juonta. Kysyimme asiaa myös kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sieltäkään ei tullut vastauksia.
Etsimäsi tarina vaikuttaa ennemminkin novellilta kuin romaanilta, joten etsin sitä erilaisista kokoelmista (Murha á la carte, Mahdottomat murhat, Murhakirja, Hare: Syyllinen, syyllisempi, viaton), mutta mitään kuvailuusi sopivaa ei löytynyt. Tarina muistuttaa jotenkin Roald Dahlin kertomuksia, mutta myöskään hänen suomennetuista teoksistaan en sitä löytänyt. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta –palstan lukijoista tunnistaa kertomuksen.
Netistä löytyy sivusto, http://personal.inet.fi/koti/juhanik/Sapo.htm, jossa on kuvailtu Sapo-sarjan kirjat. Ehkä kannattaa selata...
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Valitettavasti tuo Itäkeskuksen kappale oli ainoa juuri tuon piirustuksen osalta. Rauno Niemisen noin 2009 tekemä "Les Paul -tyylinen sähkökitara 1959" löytyy sen sijaan useammastakin kirjastosta, vaikka ei HelMet-kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi seuraavista: Salo, Rovaniemi, Oulu ja Lahti (tämä on lainassa). Myös Petri Jaakkonen (Korpi Instruments) on 2010 julkaissut piirustuksensa otsikolla "Les Paul -tyylinen sähkökitara" ja se löytyy seuraavista: Turku, Uusikaupunki, Rovaniemi, Kuopio, Kempele ja Lahti. Joensuusta löytyy myös Timo Mustosen 1984 piirtämä "Les Paul -tyylinen 1970-luvulta". Jospa näistä jokin olisi mieleen? Voit pyytää kaukolainaa oman kirjastosi henkilökunnan kautta.
Heikki Poroila
Kyselin tätä kollegoiltani ja lähimmäs osuisi herätyskellon syönyt otus on Peter Panin krokotiili. Hän on syönyt Kapteeni Koukulta jo toisen käden ja himoaa toistakin. "Onneksi" herätyskellon tikitys varoittaa Koukkua krokotiilistä.
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Tietokannat eivät ole olleet käytössä, siitä viive. Varsinaista pro gradu -tutkimusta en löytänyt tietokannoista kyläyhdistystoiminnasta.
Tässä kuitenkin pari tutkimusta aiheeseen liittyen:
HYYRYLÄINEN, Torsti: Toiminnan aika ; tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 1994. (Kuuluu Oulun yliopiston kirjaston kokoelmaan, molemmat kappaleet tällä hetkellä lainassa)
MÄENPÄÄ, Toivo: Toimintatutkimus paikallisyhteisön aktivoijana: asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1987. (Turun yliopisto). (Kuuluu Oulun yliopiston kokoelmaan, jossa tällä hetkellä paikalla.)
Tiedustelut Oulun yliopiston kirjasto puh. 5533501 tai 5533502
Lyhyttä tietoa etsimästänne aiheesta löytyy ainakin teoksista
Veritaudit, toim. Tapani Ruutu ym.
Lääkärin käsikirja
Therapia Fennica
Ajantasaiset saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Suomen syöpäjärjestöjen kotisivulla on kansantajuista tietoa leukemiasta, mukana myös krooninen lymfaattinen leukemia
http://www.cancer.fi/YN_Body_cid2_3g.asp?Id=299&type_nr=0&cid=2
Kustantajan antaman tiedon mukaan Paolinin teoksille Eragon ja Esikoinen on tulossa vielä kolmas osa, jota kirjailija on vasta kirjoittamassa. Sen suomennosta saa siis vielä vähän odottaa.
Helatorstaita vietetään perinteisesti 40. päivänä pääsiäisestä. Kattavaa luetteloa helatorstaiden sijoittumisesta toukokuun toiseen päivään ei löytynyt.
Sivustolta, jonka avulla voi nähdä pääsiäisen (1. pääsiäispäivä) sijoittumisen kalenteriin vuosina 326-4099, voi siten tarkistaa helatorstaiden sijoittumiseen toukokuun toiseen päivään: http://www.assa.org.au/edm
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta...
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa...
Maksullisia arvostelupalveluja löytyy esim. Nuoren Voiman Liitolta (https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu) ja Kriittiseltä korkeakoululta (https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…).
Lisää vaihtoehtoja löydät kirjoittamalla hakukoneeseen hakusanaksi "arvostelupalvelu".
Maisema on keltainen – -runo sisältyy P. Mustapään Kootuissa runoissa (1948) julkaistuun uusien runojen sikermään Ei rantaa ole, oi Thetis. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat runon lopusta.
Kirjassa Islamilainen kulttuuri (1998) s. 34-35 on luku Avioliiton solmiminen.Kirsteen Rogersin kirjasa The Usborne internet-linked encyclopedia of world religions s. 77 on yhden palstan verran " Marriage ceremonies", jossa on linkki www.usborne-quicklinks. com for a link to the Zawaj Web site where you can find descriptions and photographs of weddings from around teh Muslim world.
Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
