Teos näyttää kuuluvan Åbo Akademin kirjaston kokoelmaan. Voit jättää Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolainapyynnön paikan päällä tai osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Lehteä voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston Pohjoissalin lukulaitteilla. Kotimaa-lehden mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen kk-palvelu@helsinki.fi. Tilatut mikrofilmit odottavat asiakkaan nimellä varattuna Pohjoissalin hyllyssä. Tilattu filmi saapuu noin 2 päivässä.
Kansalliskirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17. Jos et ole aiemmin käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, paikalle kannattaa saapua klo 10 ja 17 välisenä aikana, jolloin kirjaston neuvonta on auki ja voit pyytää apua laitteiden käyttöön. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
Tässä muutamia kollegan ehdotuksia. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavia.
- Paula Norosen Supermarsu-kirjat
- Veera Salmen Puluboi-kirjat
- Neal Laytonin Mammuttikoulu-kirjat
- Eppu Nuotion Kingi-kirjat
- Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat
- Tuula Kallioniemen Konsta-kirjat
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä onnistuu, mikäli kyseinen kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin kuten Masku kuuluu. Voit tehdä varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ ja valita noutopaikaksi Turun pääkirjaston.
Undecylenoyl Phenylalanine on suomeksi undekylenoyylifenyylialaniini. Se on eräänlainen rasvaliukoinen ihonvähentäjä, joka on tehty luonnollisista aminohapoista. Estää ihosoluja tuottamasta melaniinipigmenttejä.
http://fi.hzlzchem.com/cosmetic-ingredients/skin-whitening-and-lightening/undecylenoyl-phenylalanine.html
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
Jos salanimillä kirjoittajia ei lasketa, niin tietääkseni Laila Hirvisaari on ainut tässä onnistunut kirjailija Suomessa. Varmasti syynä on se, että Hirvisaari oli ja on hyvin suosittu kirjailija. Hänen teoksiaan on myyty Otavan mukaan neljä miljoonaa kappaletta. Suosituista kirjoista toivotaan yhä uusintapainoksia. Linkki Otavan sivuille
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Ohjeita kaivon paikan valintaan ja rengaskaivon rakentamiseen löytyy esimerkiksi kirjoista Kysymyksiä kaivoista ja Kaivo-opas. Niitä on saatavina pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi löydät tiedot kirjastoista, joissa ne ovat paikalla.
Internetistä ympäristöhallinnon sivuilta osoitteesta http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kaivoesi/hyvakaiv.htm löytyy myös ohjeet kaivon rakentamiseen. Lisäksi esitettä Hyvää vettä kaivosta saa Suomen ympäristökeskuksesta p. 40300100.
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa...
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 71 211 vuonna 1948 syntynyttä eli 73-vuotiaita. Se oli noin 1,3% Suomen väkiluvusta. Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne-taulukko
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
