Lahden kaupunginkirjaston lukion sekä ammattioppilaitoksen lukudiplomeista (ammmattioppilaitoksessa normaali- ja helppolukuinen diplomi) löytyy maailmankirjallisuuden klassikoita, näitä listoja voisi ysillekin suositella. Salpauksen ammattioppilaitoksen lukudiplomi (lahti.fi) Lahden lukioiden kirjallisuusdiplomi (lahti.fi)Ysille voisi ehdottaa noiden listojen pohjalta näitä:Alcott, Louisa M: Pikku naisiaAusten, Jane: EmmaBrontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaaniBrontë, Emily: Humiseva harjuDefoe, Daniel: Robinson CrusoeDoyle, Arthur Conan: Baskervillen koiraDickens, Charles: Oliver TwistSaint-Exupéry, Antoine de: Pikku prinssiShelley, Mary: FrankensteinStevenson, Robert Louis: AarresaariStevenson, Robert Louis...
Kyseessä on Hannelen Huovin runo Afrikan yö. Runon on säveltänyt lauluksi Soili Perkiö. Voit lukea sanat teoksista Vauvan vaaka : Lauluja ja leikkejä vauvaperheille sekä Satusaari-sarjan teoksesta Unien ranta (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen ... et al.).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1605632?sid=4928177826https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1669872?sid=4928174505
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Sillbölen kaivosten historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Helsingin pitäjän historia III - Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865 (s.289 Vuoriteollisuus 1700-luvulla: rautakaivoksia ja sulattohankkeita)
Helsingin pitäjä 1981 (s.84 Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä)
Korpinen Lauri: Käsikirjoitus Helsingin pitäjän historiaksi 2 (s. 107 Vuoritoimesta 1700-luvun jälki- ja 1800-luvun alkupuoliskolla).
Vantaan historiaa on kerätty myös nettiin http://www.tietovantaa.fi/gm/wl/newsp/vs/spages/tv/histfram.html Vantaan 650-vuotisjuhlan merkeissä. (Valitettavasti vain Kaivokselaa käsittelevät sivut eivät vielä näyttäneet olevan valmiina.) Kaupungin museo pystynee paremmin auttamaan kuvien ja esineistön...
Suosittelen sinulle seuraavia kirjoja:
-Ahti, Risto : Runouden kuntokoulu (löytyy ainakin Helsingin seudun kirjastoista)
-Waltari, Mika : Aiotko kirjailijaksi? (löytyy useimmista Suomen kirjastoista)
Lisäksi kannattaa tutustua Nihil Interitin nettisivuihin osoitteessa:
http://www.kaapeli.fi/~nihil/ Heillä on esim. arvostelupalvelu ja he järjestävät kirjoittajakoulutustakin. Internetistä voi aiheesta etsiä tietoa esim osoitteesta: http://www.northernlight.com ja kirjoittaa hakukenttään "runot ja kirjoittaminen". Uskoisin näillä jo pääsevän alkuun.
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen kovin varmaa vastausta. Kävin läpi ruotsista käännettyjä, naiskirjailijoiden kirjoittamia romaaneja varmuuden vuoksi parin viime vuoden ajalta, mutta mitään aivan kuvausta vastaavaa en löytänyt. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on ilmestynyt vuonna 1994 ja käännetty kyllä suomeksi jo tuoreeltaankin, mutta siitä tuli uusintapainos loppuvuodesta 2023. Sitä pidetään pohjoismaisen rikoskirjallisuuden klassikkona, sillä murhajuonen lisäksi siinä on psykologista syvyyttä. Romaani sai ilmestyttyään Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
Kannattaa tutustua vaikka seuraaviin teoksiin:
Kansanparannus eilen ja tänään - huomisen tutkimushaaste, 1987
Kansanomainen lääkintätietous, 2000
Kansa parantaa, 1983
Parantavat voimat, 1991
Pekka Rokka: Ennen vanhaan : perinnekirja, 1998
Asiasta löytynee tietoa arkistosta, jossa Suomen Huolto on säilytetty. Siis aloittaisin Kansallisarkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ , toinen vaihtoehto voisi olla Sota-arkisto, http://www.sota-arkisto.fi/index.html .
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Minulla ei valitettavasti ole katsottavissa Jon Favreaun ohjaamaa elokuvaa Chef, mutta kansaivälisestä elokuvatietokannasta löytyvän musiikkilistan mukaan elokuvassa on käytetty kahta kappaletta, jotka ovat cha cha –tyyppisiä. Toinen on Tony Pabonin ja Manny Rodriguezin ”I Like It Like That” (es. Pete Rodriguez), joka on ilmeisesti juuri elokuvan alussa, ja toinen on Tito Puenten ”Oye Como Va” (es. "Perico" Hernández).
Molemmat kappaleet löytyvät tallenteilta, joita on lainattavissa kirjastoista.
Oman kirjastoverkkoalueenne kokoelmista kappale "I Like It Like That" löytyy esimerkiksi äänitteeltä "Latin : the essential album : over 30 massive hits from Latin music's biggest stars". "Oye Como Va" sisältyy esimerkiksi äänitteeseen "The rough...
Metsäluonnosta on maassamme kirjoitettu paljon ja monelta kantilta. Voisit ehkä mennä lähimpään kirjastoon ja käydä läpi hyllyluokat 508 - 508.62 ja 570 - 574. Perusteokseksi kävisi esimerkiksi Koulun biologia-lukio 5 Ympäristö, kirjassa on lisäksi lähdeluettelo, josta löytyy aiheesta lisää. Toinen hyvä kirja näyttää olevan Uudistuvat luonnonvarat, julk. Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisää aineistoa voit etsiä kirjaston yleisöpäätteiltä tai netistä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta https://helmet.fi/ esimerkiksi asiasanoilla metsänhoito, hakkuut ja asiasanaparilla metsät JA suojelu.
Artikkeleita kannattaa etsiä Finna.fi:stä esim. hakkuut sanalla
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hakkuut&type=AllFields&…...
Nimenmuutoksia hoitaa digi- ja väestötietovirasto: https://dvv.fi/nimiasiat
Uuden henkilöllisyyskortin voi hakea poliisilta: https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen
Pankki- ym. korttien suhteen kannattaa odottaa, että uudet nimitiedot ovat päivittyneet maistraattiin. Tämän jälkeen uutta korttia voi hakea kustakin palvelusta erikseen.
Kirjastokorttia ei tarvitse uusia nimenvaihdoksen myötä, mutta käy uuden henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokortin kanssa kirjaston asiakaspalvelussa, niin tiedot päivitetään oikeiksi.
Helmet-kirjastoissa on joitakin Danielle Steelen kirjoja myös äänikirjoina cd-levyillä. Vain yksi niistä, Uusi aamu, on suomenkielinen, muut englanninkielisiä. Tässä linkki Helmetin tietoihin äänikirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28steel%20danielle%29…
Kirjastoista muualta Suomesta löytyy myös joitakin muita Steelen kirjoja suomenkielisinä äänikirjoina. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastome lukupiiri on pitänyt ainakin Arvo Myllymäen osaksi tosielämän tapahtumiin perustuvasta Vihan ja rakkauden päivät. Siinä kerrotaan venäläisen sotavangin ja suomalaisen naisen tarina. Puhdas rakkausromaani tämä ei ole, sillä pääosassa tarinassa on kuitenkin pariskunnan lapsen isän ikävä ja isän etsiminen aikuisena.
Onko Kirjasampo-sivusto jo tuttu? Jos ei, kannattaa kirjoja etsiä myös sieltä. Esimerkiksi hakusanoilla sotakirjallisuus ja rakkausromaanit sain tulokseksi muun muassa Katja Ketun Kätilö-romaanin ja Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini. Samoilla hakusanoilla voi hakea romaaneja myös Helmet.fi:stä, Kirjasampo-sivustolla kirjoista on vain laajemmat kuvaukset. ...
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.