Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaa ei löydy mutta tiedekirjasto Tritoniasta löytyy kirjan vuoden 1996 painos. Mikäli painos on liian vanha, kirja voidaan kaukolainata muualta. Voit täyttää kaukolainapyynnön lähikirjastossasi tai tehdä kaukolainapyynnön netissä http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110….
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
Näyttävistä "kultaisista" kuvista tulee ensimmäisenä mieleen Onni Mansneruksen kuvitus Aili Somersalon kirjaan Mestaritontun seikkailut. Siinä pitkähiuksinen Saraste-neito joutuu rangaistukseksi ylpeydestään kutomaan kultaista viittaa miltei maata viistävistä hiuksistaan. Langasta tosin ei kirjassa ole kuvaa, mutta Sarasteesta kyllä.
Marja-Leena Tiainen esitellään kirjassa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita" (1995 ja 1999). Netissä hänestä löytyy tietoja osoitteissa http://www.nuorisokirjailijat.fi (Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli) ja http://www.jns.fi/kirjailijat/tiainen (Joensuun kaupunginkirjasto).
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
HelMet-kirjastojen asiakkaille on tarjolla Taskukirjasto-niminen mobiilisovellus. Siitä enemmän täällä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547). Nettiselaimen kautta HelMet-verkkokirjasto taas löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/. Apua ja opastusta Taskukirjasto-sovelluksen ja verkkokirjaston käyttöön saa myös HelMet-kirjastojen asiakaspalveluista.
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Etsin kirjaa Finna haulla. Hakusanana keijut ja rajaus vuosiin 1950-1970. Finna hakutulos
Ehdolla olisivat kirjat: Hopeakello ja muita satuja. Linkki Kirjasampoon
Tinttara, seikkaileva keijukainen. Linkki Antikvaariin.
Pessi ja Illuusia. Linkki Kirjasampoon tai Peukaloliisa. Linkki Finlandiakirjaan
Toivottavasti jokin näistä osuisi oikeaan.
Tammenlehvän perinneliiton verkkosivuilla kerrotaan, mitä erilaisia reittejä pitkin voit saada tietoa sukulaisesi sotatiestä:
https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
Sotapolku.fi -sivustolla voi tutkia joukko-osastojen sodan aikana kulkemia reittejä tapahtumineen ja suorittaa henkilöhakuja. https://sotapolku.fi/
Arkistojen portin infosivu kantakorteista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kantakortti
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
Jos tarkoitat lainan uusintaa, voit tehdä sen ottamalla yhteyttä mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston tai Keski-kirjastojen toimipisteeseen. Löydät kirjastojen yhteystiedot osoitteesta keski.finna.fi. Voit uusia lainan myös verkkokirjastossa, kun kirjaudut sisään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi uusia lainoja.Jos taas kyseessä on noudettavana olevan varauksen noutoajan pidentäminen, se onnistuu ottamalla yhteyttä siihen kirjastoon, jossa varaus on noudettavana.
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Airan Buffa suomensi Darion Fon näytelmän La marijuana della mamma e la piu bella eli Äidin ruoho on parasta vuonna 1982. Näytelmä on luettavissa näytelmämonisteesta, joka kuuluu Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmiin.
Voit tiedustella omasta kirjastostasi mahdollisuutta tilata näytelmämoniste kaukolainaan.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99127594206249
https://lib.uniarts.fi/ohjeet/palvelut/#lainaaminen-ja-kayttosaannot
https://lib.uniarts.fi/ohjeet/kaukopalvelu/
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press,...
