Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://finna.fi
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita hakusanakenttään udk:...
Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
Määritelmiä löytyy erilaisten tieto- ja sanakirjojen (huomatkaa myös erikieliset ja etymologiset sanakirjat)lisäksi aiemmin tehdyistä tutkimuksista, tieteellisistä artikkeleista, aiheeseen liittyvistä kirjoista jne. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Miten muut ovat tämän käsitteen määritelleet? Eikö Wikipedian tarjoama määritelmä täytä tieteelliselle määritelmälle asetettuja ehtoja? Mitä tarkoitamme ja mitä nimenomaan emme tarkoita tällä tietyllä käsitteellä tässä tutkimuksessa?
Tutkimuksen keskeiset käsitteet tulee yleensä määritellä usealla tavalla. Yksi määritelmä/käsite tuskin riittää. Käytettäviä määritelmiä on myös useanlaisia. Menetelmäoppaista(esim. "Tutkimus ja sen raportointi") löydät luetteloita erilaisista...
Miesten sukupuolielimistä kertovia kirjoja voisi löytyä tietokirjallisuuden luokasta 59.536. Laajemmin seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 59.35. Niissä on varmasti myös kerrottu sukupuolielimistä. Aiheeseen liittyviä kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastolla, joten kannattaa mennä katsomaan sen mukaan, haluatko aikuisille vai nuoremmille suunnattuja kirjoja. Toivottavasti löydät sopivan kirjan!
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Varmaankin lähinnä vettä. Hikoilu pienentää ihon kautta elimistön suolavarastoja, joten nesteytystä voi tehostaa elektrolyyttiliuoksella, joka nopeuttaa elimistön palautumista rasituksesta. Elektrolyyttejä sisältävän liuoksen avulla vesi imeytyy 2-3 kertaa tehokkaammin kehoon, kuin pelkästään vettä nautittaessa. Urheilujuomiin kivennäisaineita on jo valmiiksi lisätty korvaamaan rasituksessa menetettyjä.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/helteella-pitaa-tankata-vetta-ja-suo…
https://nosht.com/fi/blogs/learn/salt-and-sports-why-how-much-and-from-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilujuoma
Kyseessä on Heikki Välisalmen runo Meidän Simson. Runo on julkaistu ainakin Vapaa ajatus -lehden numerossa 23 vuonna 1913.Voit lukea runon myös teoksesta Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta (toim. Kalevi Kalemaa, 1975).
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla Toimintaterapeuttiliiton julkaisema Elämäni kirja, joka löytyy pdf-muodossa osoitteesta http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/elamani_kirja.pdf. Siihen voi täyttää tietoja esimerkiksi elämästään, mieltymyksistään, harrastuksistaan ja toiveistaan tiedoksi läheisille ja hoitoalan ammattilaisille.
Hei!
Sen verran sain heti selville, että kysymys on puolustusvoimien lääkärintarkistusohjeesta (LTO). A II tarkoittanee palveluskuntoisuusluokkaa ja 8a taas sairausdiagnoosia. Asiaa kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, sillä diagnoosikoodeja en löytänyt verkosta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston sähköposti on kirjasto.mpkk@mil.fi Lähettäessäsi kysymyksen, kannattaa mainita miltä vuodelta kantakortti on.
Terveisin
Hei,
Arrival of the birds -kappaleeseen ei löydy nuotteja Keski-kirjastoista eikä pianonuotteja näyttäisi olevan muissakaan kirjastoista. Ainoastaan viulusovitus olisi saatavissa kaukolainaan. Keski-kirjastoista löytyy pianonuotit tuon elokuvan kappaleisiin A model of the universe ja Cambridge, 1963.
Mikäli tietosi ovat vielä Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä, saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti. Uusi kortti maksaa aikuiselta kolme euroa.
Jos et ole käyttänyt korttia noin kolmeen vuoteen, on mahdollista, että tietojasi ei ole enää rekisterissämme. Tällöin sinun tulee tehdä ennakkorekisteröityminen netissä tai tai täyttää kirjastokorttihakemus paperilomakkeella.
Ennakkorekisteröitymisen voit tehdä alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tästä linkistä löydät linkin tulostettavaan kirjastokorttihakemuslomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi.
Ks. EU:n hissidirektiivi