Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Kyllä voi. Kontulan kirjastossa on aikuisten käytössä kaksi tunnin konetta sekä kaksi kahden tunnin konetta. Tulosteen hinta on 30 senttiä kappale. Ajan koneelle voitte varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Lasten ja nuorten osastoille sijoitetusta aineistosta ei mene noutoilmoitusmksua eli varausmaksua kirjoista ja äänitteistä. Maksu joka on 0,50€ menee dvd-, cd-rom-, blu-ray-levyjä ja konsolipelejä varattaessa. Kirjaston nettisivulla varaamisesta lisää: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/varaaminen
Kalevassa 2.12.1999 kerrotaan, että Oulun ensimmäinen tavaratalo Tempo avattiin 27.2.1956 osoitteessa Isokatu 28. Sen 300 neliön kauppapaikkaa kuvailtiin ”suurmyymäläksi” ja ”Oulun uudeksi ostoskeskukseksi”. Ennen Oulua Helsingissä ja Tampereella toimineen liikeketjun omisti Ingvar Nylundin perheyhtiö.
Oulun tavarataloa johti vuoteen 1968 Martti Mainio. Henkilökuntaa oli noin 40.
Tempo kaatui vuonna 1970 Nylundin kuolemaan.
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942...
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/...
Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/...
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Teoksesta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (Gummerus, 1993) selviää, että vuodesta 1886 vuoteen 1897 asti ruplan arvo oli 4 silloista markkaa. Vuonna 1897 Venäjä siirtyi kultakantaan, jolloin ruplan arvoksi tuli 2,66 markkaa. Talvion kirja löytyy Kangasalan pääkirjastosta.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/20...001.html. Sivuilta saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1897 markan arvon vuoden 2007 euroina.
Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi kertoo kriuna-sanan merkityksestä. Kriuna voi tarkoittaa kymmenen kopeekan vaskirahaa, jonka arvo myöhemmin laski kolmeen kopeekkaan. Kriuna voi merkitä...
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
