Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",...
Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Osoitteista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/vamsair.htm
ja http://www.nuorisokirjailijat.fi/erilaisuus.shtml löytyy kaksi aiheeseen liittyvää kirjaluetteloa.
Videossa Pingu kouluretkellä kerrotaan vammaisuudesta.
Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/...
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Koirista on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja monissa niistä käsitellään, ainakin lyhyesti, myös koirien ja koirarotujen historiaa.
HelMetistä voi hakea koira-aiheisia kirjoja monella tavalla. Tässä niistä yksi:
Valitse opastettu haku ja sieltä Aihe.
Kirjoita hakukenttään koira.
Valitse viitteistä haluamasi, esim. koira, painamalla alleviivattua tekstiä.
Voit rajata hakua painamalla Rajaa / Järjestä hakua -painiketta ja valitsemalla haluamasi rajaukset esim. Aineisto: Kirja, Kieli: suomi.
Paina lopuksi Rajaa / Järjestä hakutulos -painiketta.
Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja:
Pulliainen, Erkki
Koira kotona ja luonnossa : käyttäytymisen perusteet
Helsingissä : Ajatus, 2000
ISBN 951-566-047-5 (sid.)
Pulliainen, Erkki
Koiran luonne...
Viikin kirjasto on väliaikaisesti poistettu Helmet-haun noutokirjasto listauksesta, koska kirjasto on suljettuna remontin vuoksi 27.10. - 11.11.08. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.
Lisätietoa Viikin kirjaston remontista: http://www.lib.hel.fi/Page/1ead9a4b-a129-4399-879e-184f41de7b92.aspx
Lebanon-elokuva on vasta elokuvateattereissa. Sen saaminen kirjastoihin riippuu siitä tuleeko siitä levitykseen dvd-versio. Jos se on tulossa kirjastoihin, niin ajankohdasta ei pysty vielä sanomaan. Kannattaa kysellä asiaa myöhemmin uudelleen.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Kolsi, Anne: Ruoka-aineallergia koirilla, on Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella tehty syventävien opintojen opinnäyte, jota voit kysyä kaukolainaksi kirjastosi kautta (paikannus: Linda:Ek).
Aiheesta en löytänyt juuri mitään, ehkä sitä ei ole paljon tutkittukaan. Kirjassa: Kotihoidon ja lääkinnän ABC koirille ja kissoille. 1998. on luku koirien ja kissojen ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta. Lehtitietokanta ALEKSI:n haku tuotti yhden lehtiartikkeliviitteen, jossa voi olla myös ruoka-aineallergioista: KOTILÄÄKÄRI 1989:6-7, s.92.93 (Reivilä: Allergioista kärsivät myös kissat ja koirat).
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä...
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Tästä aiheesta ei näytä vielä olevan tutkimusta, mutta jonkinlaista muistitietoa kylläkin.
Jenni Soinnisen ja Leea Keski-Nisula artikkeli (2019;135(24):2437-45 Duodecim) kertoo yleisestä tilanteesta Suomessa: "Vuonna 1939 kotona synnytti yli 70 %, joista vielä lähes joka kolmas ilman koulutettua synnytysapua (9). Kunnanlääkärit hoitivat kotisynnytyksiä harvoin eli yleensä vain, kun oli kyse komplisoituneesta synnytyksestä (10). Sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden 1940-luvun loppupuolella (9). 1950-luvulle siirryttäessä synnytyskomplikaatiot siirrettiin hoidettavaksi sairaaloihin (10).
Vuoteen 1961 mennessä lähes kaikki synnyttäjät saivat jo koulutettua synnytysapua ja suurin osa synnytti...
