Elokuva saattaisi olla Poikien pesula (My Beautiful Laundrette) ohjaus Stephen Frears, 1985. Suomen teatteriensi-ilta 04.09.1987 Nordia.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0091578/?ref_=fn_al_tt_1
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/104413
http://terokankaanpera.fi/elokuva-arviot/495-poikien-pesula-stephen-fre…
Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Tiedustelemasi teos Antikainen, Ari: Kasvatussosiologia. WSOY, 2000. on tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnakirjastosta, eräpäivä on tänään 15.2. Jos haluat jättää teoksesta varauksen, ota yhteyttä kirjastoon tai voit vaikka lähettää kirjastokorttisi numerosarjan vastausmailina.
Kirjavarauksen voit myös tehdä Outi-kirjastojen aineistotietokannassa osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Hei!
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavat teokset: Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 1, Historical ethnography sekä toinen osa, Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 2, The archaeology of history. Tekijänä näissä on Patrick V. Kirch ja Marshall Sahlins, teokset ovat vuodelta 1992.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta saa hakusanoilla Havaijin kieli useita hakutuloksia, esim. cd-rom Opi havaijia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille ja myös Helmet-kirjastoista löytyy havaiji-suomi-havaiji -sanasto (Pasilan, Hakunilan ja Sellon kirjastoista).
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
