Cinzia Pancrazia kyseisessä Isä Matteon tutkimuksia -sarjan osassa näyttelee Giada Desideri.
https://www.imdb.com/title/tt0178132/characters/nm0221232
https://www.imdb.com/name/nm0221232/
https://it.wikipedia.org/wiki/Giada_Desideri
Serkkua tai serkunlasta merkitsevä nepa (tai nepaa) on itämerensuomalasten kielten kautta omaksuttu sana, joka on indoeurooppalaista perua.
Indoeurooppalaisessa kantakielessä nepōt- takoitti lapsenlasta tai veljen t. sisaren poikaa. Samoin esimerkiksi muinaisliettuassa sana nepotis, nepuotis, nepatis sana lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika, serkunpoika’.
Samaa kantaa on esimerkiksi viron nõbu ’serkku’ ja pohjoissaamen næppe ’ ’sisaren lapsi, miehen veljen t. sisaren lapsi’.
Kielitoimiston etymologisesta sanakirjasta voit lukea lisää aiheesta:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5f8afaec216fc1c16…
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
Hei !
Jos kuulut ammattiliittoon niin jäsenetuna on usein lakimiesneuvonta. Toinen mahdollisuus on kysyä maksuttomasta asianajajapalvelusta.
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/asianajajapaivystys
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:...
Oletteko kyselleet muusikoiden keskustelupalstalta?
Palsta vaatii rekisteröitymisen, ja siellä on aiheena myös tanssimusiikki.
https://muusikoiden.net/keskustelu/conferences.php
Happi voi vahingoittaa soluja. Liiallisen hapensaannin kohdalla puhutaan hyperoksiasta eli happimyrkytyksestä. Se voi johtaa kehukojen vahingoittumiseen, muutoksiin silmissä ja keskushermostohäiriöiden aiheuttamiin kouristuksiin.
Hapen soluja vahingoittava vaikutus riippuu osapaineesta, eli siitä kuinka suuri osa keuhkokudokseen kohdistuvasta ilmanpaineesta johtuu hapesta, sekä ulkoisesta paineesta. Normaalista hengitysilmasta happea on noin 21 prosenttia. Tyypi tai muut ilman kaasut eivät suoraan vaikuta hapen terveysriskeihin. Ilman muita kaasuja hapen osapaine toki nousee, mutta vaarallisuus riippuu kokonaispaineesta. Puhdas happi on vaarallista, jos ympäristön paine on sama kuin normaali ilmanpaine tai sitä suurempi. Kun puhdasta...
Etymologisen sanakirjan mukaan konstailla (temppuilla, kikkailla; oikutella, juonitella) tulee ruotsin sanasta konst (taito, keino, taide, viisaus, ymmärrys). Samankaltaisia sanoja on myös mm. norjan ja tanskan kielissä. LähdeEtymologinen sanakirja: konstailla https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_f202dc054333466a1…
Löydän tällaisen CD-äänikirjan: Taikamaan esiopetus : laulut ja tarinat | Satakirjastot | Finna.fi. Siinä on mukana kappale Kuuletko saman musiikin? Tuo CD-äänikirja on Satakirjastojen kokoelmassa. Valitettavasti sitä ei ole minun kirjastossani nyt paikalla, että voisin tarkistaa, onko kyse juuri etsimästäsi kappaleesta, mutta levy on Finnan mukaan paikalla Huittisten pääkirjastossa nuorten osastolla.
Kukaan muu kuin sinä ei tiedä PIN-koodisi numeroa. Kirjastonhoitaja voi poistaa vanhan PIN-koodisi kirjastossa ja antaa uuden PIN-koodin. Ota henkilökortti mukaan.
Suomalaisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myynnissä esim.
Melo e Abreu, Liisa: Lusomania - portugalin alkeiskirja (kirja ja kasetti).
Freeland, Alan: Bica Portuguesa - portugalin alkeiskurssi (tosin vain pelkkä kirja)
On olemassa myös matkailijoille tarkoitettu teos "Portugalia matkailijoille" (julk. 1978), mutta tämä on siis vain pelkkä kirja. Ja valitettavasti näin vanhaa julkaisua ei ole enää saatavissa kirjakaupoista. Lohjan kaupunginkirjastossa se on kuitenkin lainattavissa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Ulkomaalaiskirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Itä-Pasilassa, osoitteessa Rautatieläisenkatu 8. Kokoelma on sijoitettu pääkirjaston muun aineiston yhteyteen ja tiedot siitä löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannan kautta.
http://www.lib.hel.fi
http://www.helmet.fi
Kaukopalvelusta on olemassa Kaija Sitarin kirjoittama opaskirja :
PÄÄTEKIJÄ SITARI, Kaija
NIMEKE Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja / Kaija Sitari
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 1995 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 136 s. : kuv. ; 25 cm
SARJA/ISSN Suomen tieteellisen kirjastoseuran julkaisuja, ISSN 0359-9310 ; n:o 7
ISBN 951-96835-1-8 (nid.)
Kokoelmistamme löytyy myös teos:
NIMEKE NORDISKE fjernlånsfakta = Nordic ILL facta : 1997/98 / [editors: Poul Erlandsen, Eldrid Breivik Hansen] ; [julkaisija: Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto]
TEKIJÄT Erlandsen, Poul
Hansen, Eldrid Breivik
Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto
JULKAISUKIELI tanska, englanti
PAINOS 3....
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
Jacgues-Yves Cousteaun ja Émile Gagnanin kehittämä sukelluslaitteisto lienee vuodelta 1943. Tuotantoon laite tuli vuonna 1946 nimellä Agualung.
Lähteet:
Cousteau, Jacgues-Yves: Hiljainen maailma: ihmiskalana meren syvyyksissä
