Runo "Scipio Africanus" löytyy mm. teoksesta:
Cajander, Paavo: Runoelmia. SKS 1914 Helsinki.
Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Kaarinassa ei ole kirjastoalan oppilaitosta. Jos olet aikeissa aloittaa oppisopimuskoulutuksen Kaarinan kirjastossa, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
Saloa lähimmät kirjastoalan oppilaitokset ovat Turussa: Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Näissä paikoissa seuraavat koulutukset alkavat ensi syksynä. Oppilaitoksiin haetaan nyt keväällä. Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista tietoa täältä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Pelkästään roomalaista temppeli Pantheonia käsitteleviä kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjastosta tai Kirkkonummen kirjastosta löydy. Monissa Rooman matkaoppaissa tai Rooman arkkitehtuuria käsittelevissä kirjoissa tietoa temppelistä on. Pääkaupunkiseudun kokoelmia pääset selaamaan osoitteesta http://www.helmet.fi/ Kirjoita aihehaun tyhjään ruutuun Rooma tai sanahakuruutuun Rooma matkaoppaat tai Rooma arkkitehtuuri. Voit halutessasi rajata haun esim. vain suomenkielisiin oppaisiin.
Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin pääset internetosoitteesta http://pegasos.atp.fi/session65F47D8FEC79F6F2D8AECF92FB28186B/fin/index… Kirjoita aihe/kohde-ruutuun Rooma tai Rooma + matkaoppaat tai Rooma + arkkitehtuuri.
Unesco-kuriiri-nimisen lehden vuoden 1995...
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Yleisten kirjastojen tilastoja 1990-luvulta löytyy Kirjastolehden sivuilta osoitteesta http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html ja Opetusministeriön kulttuuripoliittisen osaston perustilastoista osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ .Tieteellisten kirjastojen tilastoja löytyy yliopistokirjastojen yhteistilastosta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html
Kannattaa tutkia myös BTJ-Kirjastopalvelun vuosittain julkaisemaa kirjastotilastoa, uusin "Kirjastot 1999: yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta" (2000).
Kuluttajaneuvonnassa annetaan tietoa ja apua kuluttajille, https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/.
Sieltä löytyy tietoa myös laskun katoamisesta, https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/laskun-tarki…. Jos kuluttaja väittää, että ei ole saanut laskua lainkaan tai oikeaan aikaan, yrityksen on esitettävä selvitys siitä, että lasku on todennäköisesti lähetetty ajoissa ja oikeaan osoitteeseen.
Ensimmäiseksi kuluttajaa neuvotaan ottamaan yhteyttä laskun lähettäjään ja kertomaan ongelmasta. On täysin mahdollista, että asia saadaan sovittua laskun lähettäjän kanssa.
Kuluttajaneuvonta ohjeistaa ottamaan yhteyttä, jos reklamaatio yritykselle, jonka kanssa kaupat on tehnyt, ei tuo tulosta. Ohjeet...
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan...
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia.
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:...
Luvassa on oikea kirjasyksy, useilta kustantamoilta saapuu juuri syksyksi uusia kirjoja. Kirjailijat tuntuvat nauttivan kirjoittamisesta juuri kesäisin.
Uusia, kirjastoon saapuvia kirjoja voit tulla katsomaan tänne Oulunsalon kunnankirjastoon (Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeniin, Karhuojantie 2).
Tai sitten voit seurata uusien kirjojen saapumista ja tehdä varauksia suoraan netissä OUTI-kirjastojen sivulla http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1124192585 valitse julkaisuvuodeksi alakulmaan väli 2005-2005 ja rajaa kirjastoksi Oulunsalon kunnankirjasto.
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Kirjastossamme ei valitettavasti ole Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka teosta äänikirjana, vaan ainoastaan CD-levynä. Sen on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoittanut Kari Hotakainen (1999). Äänikirjaa ei löytynyt myöskään muista maakuntakirjastoista.
Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
Kysymänne Suuri Käsityö-lehden numeroa on tällä hetkellä (29.1.2015 klo 13:20) paikalla Tikkurilan, Kallion, Käpylän ja Puistolan kirjastoissa. Espoon ainoa numero kyseistä lehteä on Kirjasto Omenassa, mutta se on lainassa. Mikäli ette näe Helsingin ja Vantaan osalta lehtien tarkkoja tietoja, voitteko kokeilla toisella internet-selaimella, toimisiko palvelu siinä oikein?
Lehden tarkalla numerolla hakua ei voi tehdä, ainoastaan lehden nimellä.
Lehtien varaaminen tapahtuu seuraavasti:
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden tiedot ja napsauta painiketta Varaa. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy...
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Kysyjä tarkoittanee oktatonista asteikkoa eli skaalaa, jossa on kahdeksan säveltä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
