Yksinkertaisimmin se tapahtuu tulemalla kirjastoon lukemaan lehtiä. Helsingin kaupunginkirjastossa kolme kuukautta, eli huhti-, touko- ja kesäkuun, Hesareita säilyttävät kirjastot ovat Kallion, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan kirjastot. Vielä pidempään säilyttävät Maunulan kirjasto (kuluva ja 5 edellistä kuukautta), Rikhardinkadun kirjasto (kuluva ja 6 edellistä kuukautta) ja Pasilan kirjasto (pysyvästi).
Arizona on yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Se sijaitsee Kalifornian ja Meksikon naapurissa, joten ilmasto on varmaan suomalaisesta kuuma ja kuiva. esimerkiksi lännen-elokuvista tuttu Monument Valley sijaitsee Arizonassa.
Puhuttuja kieliä ovat englanti, espanja ja navajo.
Lisää tietoa löydät suomeksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arizona
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g60834-Activities-Page_Arizona.h…
ja englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Arizona
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Voit myös itse esittää hankintatoiveen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Foxin tulevasta ohjelmistosta ei liene tietoa kellään, mutta mikäli kysyjän käytössä on DVD-soitin, Num3rot-sarjan kaikki kaudet voi lainata kirjastosta. Oheisesta linkistä pääset tutkimaan kausien tietoja, ja mikäli kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, pääset tekemään kausiin varauksen vaikka heti:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=num3rot&type=AllFields
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Koulujen loma-ajoista päättävät opetuksen järjestäjät eli niitä koskevat aloitteet tulee tehdä oman kunnan opetustoimelle.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus…
