Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Ei valitettavasti ole. Paperisilppuri on Helmet-kirjastoista Nöykkiön, Sellon, Soukan, Tapiolan, Töölön ja Viherlaakson kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/P
Hei,Kyseessä lienee kuusenkäpylude (tai joku muu lude, esim. ruostelude). Näitä voi kulkeutua joulukuusen mukana sisällekin. Ihan varmaa tunnistusta ei kuvan perusteella voi tehdä.Lisätietoa luteistateoksessa Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne (Hyönteistarvike Tibiale, 2011).
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Ymmärrän kysymyksesi niin, että et tarkoita kaukokirjallisuutta, sellaisia kirjoja kuin Trojepolski: Bim mustakorva, vaan lähinnä kirjallisuudentutkimusta. Kovin paljoa ei löydy suomeksi eikä muillakaan kielillä sellaista mitä oletan sinun tarkoittavan. Eila Pennasen kirjassa Luettua, läheistä : juttuja kirjoista. WSOY 1990 on esseet: Eläimet kirjallisuudess, Adamsin eläimet (Richard Adams). Linda-tietokannasta, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyy seuraavat: Asplund, Hanne: Eläinten nahkoissa : E. T. Seton ja eläimen representaatio realistisessa eläintarinassa. Pro gradu -työ Oulun yliopisto 2001 ja Kirjavainen, Päivi: Animals in John Irving's fiction. Pro gradu -työ Helsingin yliopisto 2001.
Alueesi Loki-kirjastojen aineistotietokannasta http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form1 löytyvät esimerkiksi seuraavat kirjansidontaa käsittelevät suomenkieliset teokset:
Eräpuu, Tiina: Kirjansidontaa omin käsin, 2001
Moilanen, Tuula: Kirjansidonnan opas, 2002
Virolainen, Markku: Kirjansidontaa kotikonstein, 1996
Voitte tarkistaa samasta tietokannasta ovatko teokset saatavana vai lainassa. Samalla voitte hakea myös itse lisää kirjansidontaa koskevia teoksia kirjoittamalla tietokannan hakusivun asiasanakenttään hakusanan "kirjansidonta".
Kummankin nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu meiltä ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Olivia" tai "etunimet Ida".
Aiempiin vastauksiin viitaten:
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva.
Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida, joka on ortodoksisen perinteen mukaan marttyyri 100-luvun puolivälistä.
Etunimitietoa löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä...
Kirjaston kesätyöpaikat (6 paikkaa) ovat haussa työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla. Hakijoilla tulee olla kirjastoalan opintoja sekä 18 vuotta ikää. Linkki kaikkiin Porin kaupungin haettavissa oleviin kesätyöpaikkoihin löytyy sivulta http://www.pori.fi/tyopaikat/kesa/ .
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
TEKIJÄ Hamre, Leif, kirjoittaja
TEOS Lentokone kadoksissa / Leif Hamre ; [suomentanut Pentti Huovinen]
PAINOS 3. painos
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1984
ULKOASU 155, [1] sivua ; 21 cm
Kysymäsi teos lienee ylläoleva. Siitä on ollut olemassa c-kasetille luettu versio.
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi...
Tässä muutamia ehdotuksia, jospa kyselemänne henkilö olisi joku alla mainituista.
Rantala Eino, toimitusjohtaja, tekniikan tohtori, Helsinki
Tasavallan presidentin 3.12.2021 myöntämät arvonimet: Rakennusneuvos:
https://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+031221.pdf/ed5a5825-264…
Lastu-verkkokirjastossa mainittuja teoksia Eino Rantalalta mm.
Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus
Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä
Taloyhtiömme putkiremontti : jokaisen osakkaan työkirja
Rahtu
Professori H Rahdun rakennussuunnittelutoimisto
https://www.yritystele.fi/haku/yritykset/Ilpo+Rahtu
Kirjastossa myös kirja: Rahtu, Ilpo: Rakennusfysiikka. Hänestä ei tarkempia koulutustietoja netissä.
Suomen professorit...
Orm Punaisen lailla vetäviä historiallisten seikkailuromaanien klassikoita ovat esimerkiksi Alexander Dumas’n Kolme muskettisoturia sekä Monte Criston kreivi. Sellainen on myös Mika Waltarin romaani Mikael Karvajalka sekä vakavampi, mutta myös seikkailuntäyteinen Sinuhe egyptiläinen.
Lisää historiallisia seikkailuromaaneja löytyy Kirjasammosta ja Helmet-luettelosta hakusanoilla historialliset seikkailuromaanit.
Yksittäisinä mahdollisesti kiinnostavina vinkkeinä Juha Ruusuvuoren viikinkiaikaan sijoittuva romaani Jurmo sekä Antti Tuurin suomentama islantilainen Poltetun Njállin saaga ja Sirpa Aallon suomentama Jómin saaren viikinkien saaga.
Vanhahtavaa suomen kieltä löytynee kotimaisista klassikoista alkaen Aleksis Kiven Seitsemästä...
