Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Vaikuttaa siltä, että kotona tehtäviä harjoituksia ei pidetä yleisesti toimivana napsusormen hoitona. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa ei mainita kotona tehtäviä kuntoutusliikkeitä.Joitain tutkimusartikkeleita fysioterapiasta löytyy, esimerkiksi:The role of physiotherapy in the treatment of chronic trigger finger—a case reportOutcome of corticosteroid injection versus physiotherapy in the treatment of mild trigger fingersPhysical therapies for the conservative treatment of the trigger finger: a narrative reviewPhysiotherapy Intervention for Trigger Finger: A Combination of Ultrasound and Exercise Therapy to Improve Functional ActivitiesMielestäni artikkeleissa ei kuitenkaan käsitellä kuntoutusliikkeitä, vaan fysioterapialla tässä...
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Zane Greyn Auringonlaskun sola (ilmestynyt suomeksi 1935, WSOY). Se on ollut kirjastossa lainattavana kasettiäänikirjana.
Kirjasammon kuvailutiedot: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3440
Arvostelevan kirjaluettelon aikalaisarvio: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au21c7dfe9-85d1-437f-90ea-2…;
Kysymäsi elokuva on :TEOS Noiduttu / directed by Alfred Hitchcock ; screenplay by Ben Hecht ; based on a novel by Francis Beeding ; music by Miklos RozsaJulkaisutiedot Vantaa : Scanbox Entertainment Finland, [2002]ULKOASU 1 DVD-levy (107 min) : mv.Elokuva on vuodelta 1945. Pääosissa ovat Gregory Peck ja Ingrid Bergman.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
Esimerkiksi Varsinais-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalin haulla löytyy aiheesta kolme kirjaa, kun hakee asiasanoilla henkilöstöjohtaminen ja kirjastot:
Niinikangas, Liisa: Näkökulmia tietohallintoyksiköiden johtamiseen
Montgomery, Jack G.: Conflict management for libraries
Pohjalainen, Marjut: Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
Kaikki nämä teokset kuuluvat mm. Turun Ammattikorkeakoulun kokoelmiin.
Aleksi-lehtiviitetietokanta löytää samoilla asiasanoilla kaksi viitettä Kirjastolehden artikkeleihin:
Tikkala, Heikki: Yleiset kirjastot: johtamismuseo? Kirjastolehti 2002, nro 3, s. 10-11
Pohjalainen, Marjut: Suorituksen johtaminen ei riitä - tarvitaan osaamisen johtamista. Kirjastolehti 2007, nro 1, s. 30
Englanninkielinen Ebsco-...
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Ilmeisesti Patricia Smith Churchlandin muita teoksia ei ole suomennettu ei myöskään hänen haastatteluitaan. Terra Cognita -kustantamo, joka julkaisi Neurofilosofia-teoksen, kertoi, että ainakaan heillä ei ole suunnitelmia kirjailijan muiden teosten suomentamiseksi.
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
